30 ja yhden

10 saantoa lihasmassan lisaamiseksi ilman rasvaa

2020.04.25 15:33 Miller-Blogs 10 saantoa lihasmassan lisaamiseksi ilman rasvaa

Lihasmassan hankkiminen ja laihan, laihan fysiikan rakentaminen vaatii hyvin suunniteltua strategiaa. Jos noudatat naita 10 saantoa, pystyt vahentamaan rasvaa niin paljon kuin mahdollista sailyttaen samalla poikkeukselliset lihakset.
Harjoittelet kovasti ja voimakkaasti tavoitteena rakentaa fysiikka, jolla on voimakkaat ja maaritellyt lihakset, mutta tuloksia ei ole viela saatu.
Mita hyotya on koulutuksesta, jos rutiini ei sovellu meille?
Kuinka aiot saada lihaksia ja menettaa rasvaa, jos ruokavaliosi on vaara eika sopeudu aineenvaihduntaan?
On totta, etta kehonrakennuksen menestys ei riipu niinkaan sijoitetusta fyysisesta tyosta, vaan siita, kuinka ohjata se oikein.

LISAA LIIKKUMASSA ILMAINEN RASVAT, 10 SAANNOT

Jos et noudata oikeita saantoja, menetat kuukausia tai jopa vuosia epaonnistuneita ponnisteluja, lue nama niin monta kertaa kuin tarvitaan 10 saantoa lihasmassan lisaamiseksi ilman rasvaa kunnes ymmarrat ne taydellisesti ja otat ne sitten kayttoon kaytannossa saavuttaaksesi tavoitteesi mahdollisimman lyhyessa ajassa.

SAANTO 1: MAARITA SOMATOTYYPPI

Tama on ensimmainen saanto kaikista, kun tiedat tarkalleen, mika somatotyyppimme on, koska seka ruokavalio etta harjoittelu eroavat huomattavasti kunkin aineenvaihdunnan tyypista.
Tiedat jo, etta emme ole kaikki samoja, mutta et ehka tieda, etta nama erot voivat muuttaa kokonaan tyon painotusta ja tuloksia.
Periaatteessa tarkastellaan kolmea olemassa olevaa morfologista tyyppia, vaikka kukaan ei kuvaa sataprosenttisesti kaikkien ominaisuuksia, vaan meilla on pikemminkin joitain tarkeimpia suuntauksia, joihin voi kuulua useiden ominaisuuksia.
Kolme paalinjaa ovat ektomorfit, mesomorfit ja endomorfit.
Ensin mainitut ovat klassisia erittain ohuita ihmisia, joilla on vaaleat luut, pitkat raajat, pienet nivelet, he ovat yleensa hyperaktiivisia, vahan ruokahaluisia, hermostuneita ja joilla on vaikeuksia saada painoa.
Mesomorfit saavat todennakoisimmin lihaksia, koska niilla on keskipitka luurakenne, ne ovat luonteeltaan vahvoja ja lihaksikkaita, heilla on hyva ruokahalu ja ne rinnastavat sen, mita syovat hyvin, eivatka pida painoon nousevan liian rasvaiseksi, vaikka he voivat helposti laihtua, jos he ovat, he ehdottavat sita. Niilla on myos suhteellisen helppo saada lihaksia.
Kolmatta tyyppia edustavat endomorfit, jotka ovat luonnostaan ??rasvaa ja tilaa vievia. Heilla on leveat luut ja nivelet, ne ovat vahvat ja rauhalliset, heilla on hyva ruokahalu ja keraantya rasvaa helposti.
On ehdottomasti selvitettava, mitka tyyppiset tai toiset ominaisuudet hallitsevat sinua.
Oletko ohut, sinulla on hienoja luita, hermostunut, sinulla on vahan ruokahalua? Vai painvastoin, oletko jotain rasvaa, jolla on leveat luut, onko sinulla aina ruokahalua ja oletko rauhallinen? Tai ehka olet sekoitus joillakin yhden ja toisen ominaisuuksilla.
Kirjoita muistiin kaikki fyysiset ominaisuutesi paperille ja aseta sitten a
1 niille, jotka vastaavat ektomorfia, a
2 niille, jotka vastaavat mesomorfisia piirteita ja a
3 niille, jotka tulevat endomorfin omaan.
Loppujen lopuksi voit helposti maarittaa, mihin ryhmaan kuulut eniten, riippuen siita, onko sinulla enemman 1, 2 tai 3.
Koska seka koulutus etta ruokavalio eroavat aineenvaihdunnan tyypista riippuen, on jarkevaa, etta tiedat, mihin ryhmaan kuulut, jotta ryhtyisit tilanteeseesi parhaiten sopiviin toimenpiteisiin.

2ND-SAANNOT: RAKENNE YLEINEN MASS

Jokaisen kehonrakentajan ensimmainen vaatimus on rakentaa yleinen massa, joka on perusta, jolle hyvat fyysiset muodot ovat.
Hankkia lihaksen tilavuuden vuoksi on tarpeen tyoskennella suurilla kehon alueilla, jotka muodostavat moottorin, joka pystyy lisaamaan kokonaistilavuutta.
Siksi keskity ensisijaisesti jalkojen, selan ja rinnan seka hartioiden stimulointiin.
Aseiden koon kaksinkertaistaminen voi olla erittain kiehtovaa, mutta se ei valttamatta tarkoita kehon painon nostamista yli kilolla, joten pienissa ryhmissa tyoskenteleminen ei ole keino saada isoja. Sen sijaan selan tai jalkojen massan parantaminen voi tarkoittaa viiden tai kuuden kilon painoa.
Toisaalta tapa stimuloida maksimaalista kasvua suurissa ryhmissa ei ole kayttamalla eristamisharjoituksia, vaan yhdistelmaliikkeita, joihin liittyy useita nivelia.
Vastaavasti han hyokkaa kyykkyyn ja jalkapuristimeen tekemalla nelja sarjaa 10 toistoa kummallekin. Omistaa pull-upit, tankojen kalteva rivi ja kelluva nostin selalleen. Rintaan tyopoydan puristin, rinnakkaiset pohjat ja aukot seka hartioille sotilaallinen tankopuristin, kasipainopuristin ja melat leukaan. Ala lammita laskua. Suorita 3–4 sarjaa vartalon liikkeille 8-10 toiston valein yrittaen aina liikuttaa niin paljon painoa kuin mahdollista.
Jos et hyokkaa keskittymiin, jotka pystyvat lisaamaan aanenvoimakkuutta, et koskaan ole tarpeeksi iso.

SAANNO 3: OIKEAT RAKENNEVIRHEET

Valitettavasti kukaan ei ole taydellinen tai silla on sama kehon perinnollinen perinto, mutta joillakin alueilla on vahemman varoja kuin muilla, joten sinun on painotettava painopistetta sen lisaksi, etta seuraat raskasta ja perustyota yleisen massavoiton edistamiseksi. samanaikaisesti mahdollisten rakenteellisten vikojen korjaamiseen.
Tarkastele esimerkiksi peilia huolellisesti tai etsi objektiivisen henkilon apua selvittaaksesi, onko lihaksia tai alueita, jotka ovat suhteessa muuhun vartaloon. Onko sinulla littea rintakeha, hyvin pieni kaksos tai puuttuuko triicepsia?
Nyt kun aiot saada yleista massaa, on valttamatonta estaa sen muuttuminen krooniseksi, jos on suhteetonta, koska sen korjaaminen tulee entista vaikeammaksi. Joten jos on ryhmaa, joka on jaljessa, anna heille erityiskohtelu, kouluttamalla heidat ensisijaisesti istunnon alussa ja omistamalla kaksi viikoittaista istuntoa yhden sijaan. [Sociallocker]

SAANNO 4: ALA KOPIOI JKEN RUTIINI

Okei, tiedat, etta sinun tulee kayttaa perusharjoituksia ja painavia painoja saadaksesi massaa ja etta sinun on myos valtettava kaikilla kustannuksilla, etta suhteettomuuden lisaantyessa ja pilaamalla sinun osuutesi, mutta haluaisin korostaa, etta on tarkeaa suunnitella erityinen rutiini tarpeitasi ja henkilokohtaisia ??makuja varten ja unohda seurata muiden rutiineja.
Tama tarkoittaa, etta sinun tulisi raataloida rutiini seuraavilla seikoilla:
? Mukauta se sopivimpaan harjoituspaivaan aikataulun mukaan.
? Muodosta se kunkin somatotyypin mukaan.
? Esimerkiksi, ectomorphs ei ehka tarvitse treenata enemman kuin kolme paivaa viikossa, suorittaa enintaan viisi tehokasta sarjaa nuoremmalle ryhmalle ja 8-10 vanhemmille ryhmille sen lisaksi, etta toistot pidetaan kuuden ja kahdeksan toiston kynnyksella. Kaikki tama, jotta ei kayteta liikaa itselleen ja jotta pystymme etenemaan.
? endomorf tai rasva harjoittelevat viitta paivaa viikossa ja tekevat 10 sarjaa pienille ja 15 tai 16 suurille ryhmille. Ne voivat nostaa toistoja jopa 12 vartaloon ja kasivarsiin ja 15 jalkoihin.
? Mesomorfit voivat pysya keskenaan. Yleisesti ottaen hoikkaten ihmisten on sailytettava energiatasonsa, joten he ovat varovaisempia fyysisella kulumisella.
? Kaikki harjoitukset eivat sovi tasaisesti jokaiselle, koska meilla on erilaiset rakenteet. Valitse ne, jotka ovat mukavammat nivelille tai joiden kanssa ruuhkia on parempi.
? Ajoita tietenkin koulutus sopivimpaan aikaan.

SAANNO 5: MUSTA PLASMA VALKOISISSA TAVOITEESSA

On todistettu: mieli toimii parhaiten, kun on selvaa tavoitteesta, jonka se aikoo saavuttaa, olipa kyse sitten kahden kilogramman lihaksen saamisesta tai rasvan menetyksesta, ja viela enemman, jos se tietaa, milloin se on saavutettava.
Joten rentoudu ja vangitse tavoitteesi mustalla valkoisella… Kirjoita ne muistiin saavutuspaivasi kanssa!
Jos joudut menettamaan paljon painoa, sinun on oltava realistinen ja et odota menettavansi 20 kiloa kuukaudessa, jos niin, se merkitsee kahden kilon laskua tuona aikana, taysin saavutettavissa oleva tavoite, joka tarkoittaa 10 kg: n poistamista viidesta kuukautta tai 20 kg kymmenessa kuukaudessa. Eiko se ole poikkeuksellinen saavutus?
Uskokaa minua, kun mieli on selva siita, mita silla pyritaan saavuttamaan, ja kuinka kauan se ryhmittelee voimansa ja kanavoi heidat kohti tata saavutusta paljon paremmin kuin jos menisitte treenaamaan ilman selkeaa tavoitetta.

SAANTO 6: ALA KOSKEE SYOTA SYOTAVAT HARJOITUKSIA

Aerobinen liikunta on aina tarkeaa missa tahansa tilanteessa, koska se auttaa vahvistamaan sydan-hengitysjarjestelmaa ja parantaa aareisverenkiertoa.
Tama antaa meille enemman vastustuskykya ja paremman hapen ja ravintoaineiden kuljetusjarjestelman lihaksiin.
Mutta se on myos erittain tehokas tapa poistaa ylimaarainen rasvan kertyminen.
Voit maaritella lihaksesi ilman sydanta, mutta teet sen nopeammin ja paremmin sen avulla. Jos sinulla ei ole painongelmia, riittaa kaksi viikoittaista puolen tunnin istuntoa, mutta jos haluat kayttaa sita rasvan polttamiseen, tee paivittain 30-40 minuutin istunto kohtalaisella voimakkuudella.

Seitsemas saanto: Anna ensisijaisuus kehon kolmelle optiselle akselille

Jos todella haluat luoda esteettisesti houkuttelevan ja tasapainoisen vartalon, muista, etta on olemassa kolme optista akselia, jotka maarittelevat vartalon kauneuden ja harmonian, nama ovat hartiat, vyotaro ja kalvosinnapit .
Leveat hartiat, kapea vyotaro ja pyoreat ja tilaa vievat kalvosinnapit antavat ihmiskeholle kauneimmat linjat seka urheilijan maarittelevan suhteen ja symmetrian.
Pida nama kolme seikkaa mielessa laatiessasi koulutusohjelmaa, koska talla tavoin saavutat erittain harmonisen estetiikan.

SAANNO 8: SUUNNITTELEE OIKEA Ruokavalio BIOTYYPPIAMME

Aivan kuten koulutus eroaa kussakin tapauksessa, sama patee ruokavalioon. Hoikka ihminen ei syo samaa kuin rasvainen ihminen, eika se, joka pyrkii painoon kuten toinen, joka haluaa laihtua.
Vaikein asia on yleensa poistaa rasvan paino samalla nostamalla tai ainakin pitamalla vaharasvaista. Taman tavoitteen saavuttamiseksi kalorimaaraa on vahennettava siten, etta se on vahemman kuin kehon menot.
Tehokkain strategia on vahentaa liian korkeakalorisia ruokia, kuten rasvoja, samoin kuin sellaisia, jotka tuottavat paljon energiaa, kuten hiilihydraatteja ja muita sokereita, samalla kun korvataan tama alennus proteiinin lisays, joka aiheuttaa korkeammat metaboliset kustannukset .
Vahentamalla energia- ja kaloriperaisten ruokien maaraa ja lisaamalla kehon menoja fyysisen harjoituksen (mukaan lukien sydan- ja verisuonitaudit) avulla saavutamme kalorien alijaaman, jonka avulla elimisto tasapainottaa energiansaannin, joka puuttuu sen rasvavarastoista, ja siten ihonalaisten rasvavarastojen asteittaisen vahentamisen. .

YHTEINEN SAANNO: KAYTA WISKI Ruokavalion paakohdat

Jos noudatat vahakalorista ruokavaliota, jossa eliminoit leivan, kaiken, mita liittyy leivonnaisiin ja leivonnaisiin, elainrasvoihin, makkareisiin, kastikkeisiin, sailykkeisiin, pikaruokatuotteisiin, kuten hampurilaisia, makkaraa, pizzat, roskaruokaa jne., Sinulla on houkutus ajankohdasta ota tauko kerran seitseman paivan valein .
On osoitettu, etta vahakalorisen ruokavalion (erittain alhaiset kalorit) noudattaminen pitkaan hidastaa aineenvaihdunnan nopeutta, josta tulee puolustuskykyisia ja polttaa vahemman ja vahemman kaloreita rasvan sailymisen lisaksi.
Siksi on aika ajoin tarkoituksenmukaista yllattaa vartalo korkealla kalorimaaralla, joka aktivoi aineenvaihduntaa ja voi palauttaa sen rasvanpolttointitilaansa energian tuottamiseksi.
Joten esimerkiksi sunnuntaina unohda ruokavaliosi ja nauti maltillisesti yhta kielletyista ruokia, koska se stimuloi aineenvaihduntaa ja tarjoaa samalla henkista rentoutumista ja uudistaa halua palata vakiintuneeseen ohjelmaan.

10 SAANTO: OTETAAN LUONNOLLISEN TUEN Etua

Kaikki apu on tervetullut, kun tehdaan vaivalloista yritysta, kuten lihaksikas ja rasvaton fysiikka. Mesomorfit modifioivat kehonsa onneksi, mutta ne eivat missaan tapauksessa ole ilman vaivaa. Tuloksia voidaan nopeuttaa ja suurentaa luonnollisilla tavoilla.
Niille, jotka haluavat lisata lihasmassaa proteiinilisaaineet ovat erinomainen tapa saada proteiineja ilman rasvoja tai sokereita, ja multivitamiini-mineraalikompleksi on hyodyllinen mahdollisten puutteiden valttamiseksi.
Ne eivat ole enempaa eika pienempia kuin kaavat, joista koostuu luonnolliset aineet , yleensa kasveista tai elintarvikkeista uutetut hiukkaset (hera = hera; soija; muna jne.) ja jotka, kun ne on yhdistetty synergistisesti toisiinsa, vaikuttavat suuresti organismiin.
Taman tyyppisia yhdisteita kutsutaan ravintolaakkeiksi, koska ne ovat ravinteiden ja laakkeiden valissa toimintansa vuoksi.
submitted by Miller-Blogs to u/Miller-Blogs [link] [comments]


2020.03.07 11:36 juhae Sotakertomuksia: Annantehtaan ja Naukupohjan taistelut 15.-16.7.44

Mainitsin toisaalla että mulla löytyy dokumentointia papan sotapolusta. Koska materiaalia on aivan hitosti enemmän kuin ehdin ja jaksan tässä aamupäivän ratoksi naputella, postaan siitä yhden lyhyen katkelman. Toivottavasti joku jaksaa lukea. Ja vaikka sattumalta ei ehkä valikoitunut kaikkien iloisin katkelma, ehkä tämä vähän valottaa millaista se sota oli ruohonjuuritasolla.
Sijainti: Annantehdas
Annantehtaan vesistölinjaa puolusti EP 1, jonka rintamavastuu oli ollut asemasodan aikana Äänisen rannikolla, joten rintamakokemus oli vähäistä. Se luopuikin erinomaisesta vesistölinjasta muutamien laukauksien jälkeen vetäytyen samalla muutamia kilometrejä taakseppäin. Kiireellisenä vahvistuksena saapui paikalle EP 11, joka taas tuli Uhtualta oltuaan sitä ennen Kalastajasaarennolla. Outoa oli senkin työskentely tykistön kanssa. Vesistölinja oli tarkoitus ottaa takaisin ja EP 1 olikin tarkoitus vaihtaa II/JR 33:een. Kesken kaiken venäläiset hyökkäsivät ja saivat sisäänmurron joten hyökkäys vesistölinjalle täytyi perua.
\15. päivä alkoi valjeta kun tj:mme saivat käskyn siirtyä eteen. Sitä ennen olin saanut Paljärveltä käskyn viedä oma radioni Hukkisen tj:lle ja lähdinkin matkaan Janne Lehtovirran kanssa. Paluumatkalla tulivat pojat vastaan ja lähdimmekin takaisin Hukkisen tj-paikalle, Puukon ryhmä joutui aivan oikealle Salonjärven rantaan Valkosen komppanian tueksi. Koko aamupäivän suoritti vanja suorasuuntausammuntaa asemiimme, samalla jalkaväkemme yritti suorittaa vaihtojaan loppuun.
Saimme tietää, että oli tarkoitus tehdä vastahyökkäys II/33:n ja meidän voimin menetettyjen linjojen takaisin valtaamiseksi. Piitulaisentj tukisi Kallion komppaniaa, Hollo ja Rahkola Melsaniemeä, Hukkinen ja Tuomola olisivat takana. Paikalle saapunut jv-vänrikki kertoi Törnin taistelevan n. 10 km takanamme Pöröselässä ja meidän pitäisi mennä eteenpäin, on tääkin operaatio. Kaiken lisäksi em. Melasniemi oli siinä kunnossa ettei hän kenenkään luottamusta nauttinut. Rahkola ottikin ohjat käsiinsä määräten minun sekä Lehtovirran ja Helkiön siirtämään tulta hyökkäyksen edetessä. Klo 10:30 alkoi vastahyökkäys, muut pohjat sekä joku jv-mies seurasivat Rahkolaa ja me tähystimme heidän etenemistään.
Muutama muistikuva palaa aina tähän tapahtumaan: Hukkisen osuus jäi tuntemattomaksi mutta huvittavaa oli hänen rytmittelynsä vanjan ss-tykin kanssa, heti kranun räjähdettyä nosti Hukkinen päänsä mutta joutui sen välittömsäti taas laskemaan uuden paukun tullessa. Sivulta, josta me eähystimme oli vallan mainio näkyvyys mutta eihän paikalla ollutta upseeria voinut neuvoa. Toinen ikävämäpi havainto oli Helkiön täydellinen sortuminen. Hän itki hillittömästi, jten vein hänet erään kinven taakse ja otin myös pois hänen ukko-mauserinsa, koska oli mahdollista itsensä vahingoittaminen. Helkiö siirrettiinkin tämän jälkeen patteriin ja luultavasti hän suoriutui tehtävistään siellä moitteettomasti.
Hyökkäyksemme edistyi mallikkaasti varsinkin kun tykkimme olivat pehmittäneet vanjoja perusteellisesti. Yhtäkkiä näin Mäki-Laurilan tulevan täyttä laukkaa luokseni sanoen Rahkola kaatui, ilmoita esikuntaan. Luultavasti ilmoituksen teki kuitenkin joku toinen sillä minä menin aivan mykäksi, äskenhän Rahkola juuri lausui minulle: ei tästä mitään tule, mutta mennään kun käsketään. Pian tuli muitakin poikia tuoden Rahkolan ruumin, huomasin pienen reiän sydämn kohdalla sekä rikkoutuneen saappaan pohjan. Vanja oli ollut piilossa poterossa ja ampui noin parin metrin päästä sekä paiskasi vielä käsikranaatinkin. Haapanen, Rahkolan lähetti, kerkesi vain suolata vanjan silpuksi mutta vähän liian myöhään. Näin ikävästi kävi, tämä tuntui kauan jälkeenpäin, ei ollut myöskään itku kaukana. Väitän edelleenkin, että menetimme pston parhaan tulenjohtajan, esimerkkillisen esimiehen ainakin miesten kannalta, inhimillisen sekä hyvän toverin, mies ykkösluokkaa.
Koska hyökkäyksemme ei edistynyt odotusten mukaisesti vaikka lähes koko vanjan taistelukoulu, 800 miestä, oli tuhottu, lähdimme vetäytymään. Joukkomme jakautui kahtia: osa lähti viemään vankeja sekä Mäki-Laurila, täydennysmiehet Kanniainen ja Koivisto sekä minä päätimme kantaa Rahkolan suoraan linjan mukaisesti Naukupohjan tielle.
Pätkä oli tuskien taival, oli tavattoman kuuma, naapuri ampui suolle piiskatykillä ja välillä oli heittäydyttävä maihin, lisäksi vaivasi jano. Onneksi Koivistolla oli kenttäpullossa vettä. Vieläkään en osaa sanoa kuinka kauan matkamme kesti, kummallinen tunne kuitenkin oli kun välillä katsoin Rahkolan kasvoja ja toisinaan suon takana häämöittävää metsikköä jossa jonkinlaista liikettä näkyi. Lopulta tulimme tielle jossa yksinäinen pst-tykin hevosmies vei haavoittunutta alikersanttia. Pysäytimme miehen ja vannotimme kuljettamaan rahkolan ainakin patteriimme saakka, hän lupasi sen varmasti tehdä, siitä kiitoksemme.
Paikalle saapui 6:n tj:n poikia ja kertoivat tappioita tulleen aikain 5:n pojille mm. Ema Karlsson oli kaatunut ja lisäksi palanut, myös he olivat kuulleet Puukon tj:n olevan motissa. Olipa uutisia yhdelle päivälle, eikä mielialamme noussut kun Reinikka tuli paikalle ja käski miehittää noin 500m päässä oelvan mäen, tulenjohtajaa ei kuulemma tarvita. Siihen tuli myös muita poikia ja lähdimme talvisodan aikuista panssarikaivantoa pitkin ensin sivusuunnassa ja sitten pienen aukea ylitse palaneeseen mäkeen, joka oli täynnä palaneita venäläisiä ruumiita. Miehityksenä oli ryhmän verran outoa jalkaväkeä meidän lisäksi.
Olin ottanut Rahkolan pistoolin joten minulla ei ollut pitkää asetta, täältä kuitenkin löytyi täysin kunnossa olevan venäläinen konepistooli jonka asetin poteron laidalle. Huomasin että ilta oli tullut ja asetuin poteroon nukkumaan kehoittaen samalla Lehtovirtaa herättämään jos jotakin erikoista ilmenee. Nyt ymmärsimme myös sne miksi emme tarvitse tulenjohtajaa - yhteyttä ei ollut mihinkään suuntaan, olimme täällä jv:nä. Heräsin melskeeseen, Mäki-Laurila tuli juosten ja sanoi että vähän äkkiä matkaan napaten paristolaatikon mukaansa. Otin radion selkääni ja jätin ruskin kp:n montun reunalle samalla ihmetellen missä Lehtovirta on, hän painalsi tukka hulmuten läpi piikkilankaesteiden taakseppäin. Jv oli jo lähtenyt ja juoksimme Mäkilaurilan kanssa peräjälkeen kohti panssarikaivantoa, Paavola tuli perässä kp:lla suojaten. Yritin jopa ampua pistoolilla perässä ryntääviä vanjoja mutta ase ei lauennut, etäisyys oli alle sata metriä. Selässä tuntuui täräys, jotain oli tapahtunut mutta aikaa ei ollut tarkistaa vaan juoksimme lopun matkaa olympiavauhtia.
Selvisimme kaivantoon hengissä ja vanjatkin suuntasivat kulkunsa sivustaan. Oli outo tunnelma, olimme kolmisin haudassa ja venäläiset matkalla ohitsemme joten suuntaseimme matkamme taakseppäin suurten puupinojen luokse, tänne olivat muut pojat jo tulleet. Tarkastin radioni, siitä oli luoti mennyt lävitse joten se oli poissa pelistä.
Tilannetta selvitettäessä totesimme joukkoja olevan niin paljon että normaali vetäytyminen onnistuisi. Otin Lehtovirran mukaani ja lähdimme pattereihin päin uutta radiota hakeman. Matkalla näimme surullisen viestivänrikin yksinään keräävän tapsia, sanoinkin hänelle paremman tehtävän olevan tarttua kp:n ja odottavan meidän poikia, jotka sieltä olivat tulossa. Tiellä alkoi jo näkyä perääntyviä joukkoja, tullessamme pitkähtkön kapulasillan päähän oli juuri hevosmiehiä ylittämässä sitä. Kun koneita ei kuulunut lähdimme mekin ylitse, samalla kuitenkin kolme maataistelukonetta pyyhkäisi ylitse ampumatta, ilmeisesti he luulivat meitä venäläisiksi. Nyt äkkiä ylitse ja piiloon pusikkoon, pian koneet palasivat mutta nyt kapulasilta oli tyhjä. Viereisellä mäellä oli vielä kevyt krh ja pojat tekivät juuri lähtöä. Kävin näyttämässä akrtasta paikan, josta olimme lähteneet ja vänrikki ammuttikin sinne loput parikymmentä kranua. Tulimme lopulta patteriin ja siellä Herkama kehoitti viemään radion Viestikorjaamolle Vuonteleen tien varteen. Saimme pyörät ja pian olimmekin korjaamolla, jossa koneemme saatiin puolessa tunnissa kuntoon. Sitten taas linjaan, patterissa kuitenkin pysähdyimme kun Puukko saapui sinne olkaan haavoittuneena. Hän kertoi joukkonsa hajonneen motista ulos yrittäessä ja ainakin Kalajan kaatuneen. Myöhemmin selvisi, että muut selvisivät kuka mitenkin mutta Kalajan ruumis jäi kentälle.
Menimme Lehtovirran kanssa eteenpäin ja tapasimme pojat kapulatien seutuvilla asemissa, paatterista tuotiin kuitenkin sana, että meidän olisi lähdettävä vastaanottoasemiin Aittojoen taakse. Perääntymisen alkaessa Kriviltä olimme 4:ssä menettäneet kaikki kolme tulenjohtajaa, kaatuneina kolme miestä ja haavoittuneina lisäksi kaksi, sairaana sekä muista syistä poistui vielä kolme miestä eli käytännöllisesti puolet oli pelistä poissa. Salonjärven länsirannalla näkyi selvästi eteneviä venäläisiä ja suunta näkyi olevan Aittojoelle. Tänne pyrki myös melkoisia joukkoja pohjoisesta yrittäen katkaista perääntymistietämme Ägläjärvelle. Törni ja eräät muut joukot yrittivät turhaan tuhota siiliasemissa olevia vanjoja, kävipä siellä jokunen haupitsikin, motit täytyi kuitenkin jättää yleisen tilanteen huononnuttua.
Näin sitten saavuimme Talvisodan kuuluisalle taistelupaikalle, jossa EP 1 odotti. Kevyt IT-jaos oli myös suojaamassa vetäytyviä joukkoja, mutta taisi olla Turun psto, joka sai koneet kimppuunsa kärsien myös tappioita. Tietä miinoittavat pioneerit menettivät myös muutaman miehein maatataistelukoneiden tulituksessa.
submitted by juhae to Suomi [link] [comments]


2020.03.07 08:54 penttihille80 Nikke-papan sotaretki-muistelmat

Eilisen päiväkirjan innoittamana oman papan sotamuistelmat, julkaisen sellaisenaan kuin hän kirjoitti, mietin mm. nimien sensurointia mutta jääköön, ties vaikka joku löytää sukulaisensa
Oikeastaan olisi pitänyt tarttua kynään jo neljäkymmentä vuotta sitten, olisi ollut tarkemmin muistissa tapahtumia 45 –vuoden takaisista ”sekasortoisista” ajoista, mutta mitä on jäljellä muistissa, tulkoon ne tallennettua.
Vuoden 1943 syyskuun 14 päivänä oli 1925 loppuvuodesta (1.7. – 31.12) syntyneet määrätty kutsuntaan kunkin kotipitäjän kirkonkylään, minut Salmiin, kuuden muun Käsnäselkäläisen kanssa. Metsäpellon Jussi ja minä jouduimme Lappeenrantaan jv. kk. 3:een, sen toiseen komppaniaan, ei ole muistissa minne ne toiset neljä passitettiin. Palvelukseen astumispäivä oli 13.10. –43, joten 18 vuotta täyttyi ensimmäiseen herätykseen.
Varusteet eivät siihen aikaan olleet kovin korkeatasoisia, minunkin asetakkia, malli 91, olisi voinut yhtä hyvin pitää manttelina, sillä sen verran se ylti polven alapuolelle.
Koulutus oli silti ankaraa ja oppilaat (au –opp.) innokkaita simputtamaan. Upseerit ja aliupseerit olivat etupäässä hyökkäysvaiheen aikana haavoittuneita, jotka oli vapautettu rintamapalveluksesta, heistä suurin osa oli asiallisia kouluttajia, mm. meidän joukkueenjohtaja (4. Joukkue) ylikersantti (nimi ei muistissa) sanoi joskus: otetaanhan tauko, turhaanhan minä teitä höykytän, kun joudutte rintamalle, niin kuolette kuitenkin.
Komppanian päällikkö ltn. Puttonen vaati sotilaallisuutta, mutta ei mitenkään erikoisen ankara. Lauantaisin oli marssipäivä ja illalla sauna. Ensimmäinen marssi oli vain 5 km, mutta ne jatkuivat myöhemmin aina 20 km:n. Oli toinen tai kolmas marssi, kun kasarmille palattua komppanian päällikkö käski minun tulla upseerikerholle hänen asunnolleen ruokailun jälkeen. Tietenkin se vähän jännitti, että miksiköhän? No, kun menin sinne niin selvisihän se. ”Olen ajatellut tehdä Teistä lähetin, mutta minun lähettini tulee olla ehdottoman sotilaallinen kaikissa tilanteissa. Sen voitte osoittaa koeaikana”.
Kolmannen komppanian päällikkö asui samassa huoneessa, eikä hänellä ollut omaa lähettiä, joten minun piti petata hänenkin peti. Oli siinä ainakin se hyöty, että löytyi sopivat varusteet, joihin sisältyi aivan uusi mantteli.
Aamupäivän aikana sain tehdä petaukset ja siivoukset, mutta iltapäivällä piti osallistua palvelukseen, marssille ei enää tarvinnut osallistua, marssillehan lähdettiin aina aamusta.
Joulun alla kerran kysyi kp. että haluaisinko minä joululomalle. Vissiin tuli oltua aina sotilaallinen, koska vain kaksi muuta koko komppaniasta pääsi jouluksi kotiin, viikoksi lomalle.
Talvella –44 venäläinen pommitti joskus Lappeenrantaakin, mutta ilmahälytyksiä oli sitäkin useammin ja miltei aina yöllä. Ilmahälytyksen saatua kaikki kasarmit tyhjennettiin, oli juostava noin puolentoista kilometrin päähän leirikentän maastoon. Sinne jouduttiin menemään joskus yöllä ilman ilmavaaraa.
Kerran tapahtui niin, että eräänä yönä yhdellä Suistamon kolmannen joukkueen pojalla katosi 500 mk seteli. Alkuun ylimääräiset herätykset keskittyi 3. joukkueeseen ja syyllistä haettiin leirikentän maastossa. Metsäpellon Jussi oli 3. joukkueessa, Jussilla oli aina rahaa, minäkin olin joskus lainannut häneltä ja jouduin todistamaan, että sillä on ollut rahaa ennenkin. Toinen ”rahamies” samasta joukkueesta oli Semi Aleksi. He joutuivat iltaisin täyspakkaus mukana oppilastupaan, jossa heidän oma ryhmänjohtajansa, oppilas Liukkonen koitti maahan ylös, kyykkyyn käy, kivääri niskan päälle vie, menetelmällä saada tunnustamaan jommankumman. Lopulla joutui leirikentälle nimenomaan yöllä koko komppania hakemaan syyllistä. Toista viikkoa kesti, ennen kuin 3. Joukkueen johtaja vänrikki Veljo sai syyllisen selville. Se oli juuri tuo oppilas Liukkonen, joka Jussia ja Semin Aleksia simputti. Ei tainnut tulla aliupseeria siitä oppilaasta.
Ruoka ei silloin ollut kovin ”kasevaa” eikä sitä ollut riittävästi. Pöydän päässä oli keittopata, josta pöydän vanhin jakoi sen lautasille, leipä ja muut mahdolliset tykötarpeet oli jaettu valmiiksi jokaisen kohdalle.
Kevättalvella Mannerheim kävi pitämässä koulutustarkastuksen, kyseli muutamilta asioita, minun vierellä olevalta kysyi: riittääkö sotilaalla ruoka? ”Riittäähän se kun joka viikko saa kotoa paketin” ”onko Teillä niin varakas koti?” ”No eihän ne tänne minua nälkään tapa”. Kumma kyllä annokset sen jälkeen suurenivat.
Huhtikuussa tuli aika meidän siirtyä Viipuriin Htk:n, (Henkilötäydennyskeskus) siellä meidät majoitettiin Sorvalin kasarmille, osa vietiin muualle, koska Metsäpellon Jussi ei ollut siellä, enkä häntä nähnyt myöhemmin kannaksellakaan. Sen sijaan Sorvalissa tapasin Pyhännän Ahokylästä evakkoajalta tutun Toivo Kärkkäisen, hänkään ei ollut kannaksella samassa porukassa. (Pitääpä käydä Kärkkäiseltä kyselemässä, että minkälaiseen ”savottaan” hän joutui, kun lähdettiin Viipurista).
Viipurissa ei pidetty koulutusta. Käytiin mottimetsässä, polttoaineesta oli silloin kova pula, autolla vietiin ja tuotiin noin 10km päähän, kaksi mottia oli päivän urakka, mutta jos teki enemmän, niin ”lopuista” maksettiin käypä palkka.
Mottisavotan jälkeen jouduin minä ”saunamajuriksi” Tervaniemeen (Viipurin linnan vastapäätä). Tervaniemessä oli myös Htk, jonne aina kokoontui kannaksen armeijakunnan sotilaita sairaalasta tai muuten pitempään etulinjasta pois olleita. Se oli parakkisauna jonka toisessa reunassa oli ”täikaappi”. Kaikkien saunassa kävijöiden piti viedä kaikki vaatteet täikaappiin, sinne piti eräänlaisella ”separaatilla” veivata kiukaan päältä lähtevää putkea myöten kuumaa ilmaa ja pitää kaappi-ilma 90C 30 min. Kaksi miestä kerralla oli ”majurina”, johon sisältyi tietenkin myös saunan lämmittäminen.
Kesäkuun 1944 alussa pääsin lomalle ensimmäisen kerran sitten joulun. Mikko –veli tuli myös lomalle samaan aikaan, noin vuorokauden olimme yhtä aikaa kotona, ennen kuin lomani päättyi. Paluumatkalla kuulin jo, että venäläinen on hyökännyt valtavalla voimalla suomalaisten asemia vastaan ja että Kannaksen armeijakuntien miesten (lomalaisten) on välittömästi palattava yksikköihinsä.
Seuraavana iltana vähää ennen hiljaisuutta päivystäjä haki minut puhelimeen. Mikko soitti Tervaniemen Htk:a sanoi olevan menossa jo Kannakselle. No minä lähdin heti Tervaniemeen (Sorvali – Tervaniemi väli noin 2 km) pääsin Neitsytniemen kohdalle, tuli ilmahälytys, jolloin ei olisi saanut liikkua. Lähempänä Tervaniemeä vastaan tuli katupartio. Selitin vetäjälle asian, antoi mennä, sanoi; mutta suojaudu jos pommitus alkaa. Ei tainnut sillä kertaa tulla pommitusta. Kun menin Tervaniemeen kentällä oli ainakin 2000 miestä. Mietin hetken miten tuolta löytyy Mikko. Parakin eessä oli muutamia upseereita antamassa tilannekatsausta, menenpä sinne. No Mikko hoksasi minut ja tuli sinne. Lomalta mentyä sain 2:n viikon muona- ja ostotupakat, kun on silloin polttanut, niin vein ne Mikolle. ”Ei tämä mylläkkä kauan kestä, siksi lähdin kesken loman (vaikka oli mennyt naimisiin silloin vuoden vaihteessa) että paremmin pääsen lomalle uudestaan, kun tilanne rauhoittuu” sanoi hän.
Seuraavana iltana (10. 6. koska läpimurto alkoi 9.6. aamulla) meidät otettiin Viipurin tavara-asemalle ja lastaus kannakseen matkaa varten alkoi. Kun melkein kaikki olivat jo vaunuissa (härkävaunut) alkoi valtava pommitus. Minä ja noin joukkueen verran muita olimme vielä laiturilla. No siitä vaan laiturin viereen radalle, oli ainakin toiselta sivulta hyvä sirpalesuoja, kun laiturin reuna oli graniittia. Pommitus kesti noin kaksi tuntia, laivue toisensa jälkeen toi ”terveisiä”, ratapiha oli yhtenään valaistu valopommien avulla.
Mukavaa katseltavaa se mahdollisesti olisi ollut jostakin etempänä, mutta pelottavaa kun itse on maalitauluna (olikohan naapurille mennyt tieto, että täällä lastataan apuvoimia Siiranmäen puolustajille). No, yhteenkään vaunuun ei tullut täysosumaa, montako kuoli sirpaleista, sitä emme saaneet tietää. Sen sijaan radan saivat poikki.
Kuljetuksen johtaja (vääpeli) komensi meidät maantielle ja marssirivistöt kuntoon. Maantielle oli noin 700 m matka suopeltoa (Viipurin tavara-asema on suota). Noin sadan metrin päässä putosin levän peittämään suonsilmäkkeeseen kaulaa myöten, jalat ei yltäneet pohjaan, mutta kiväärin avulla pääsin pois. Tielle päästyä menin vääpelille kertomaan (ja näkyihän se, kun vesi tippui manttelista) tapauksen. ”Ei ole muuta mahdollisuutta, hännille vaan, marssitaan Karhusuon pysäkille”. Se oli jo aamuyötä kun pääsimme Karhusuolle. Vääpeli komensi meidät hajaantumaan kuusikkoon. Minä koputtelin pysäkkirakennuksen ovea. Tulihan sieltä junanlähettäjä aukaisemaan, mutta ei päästänyt sisälle, sanoi ettei ole lupa päästää sisälle ketään. Se yö oli tavallista kylmempi, mutta nuotiotakaan ei saanut tehdä.
Jalasjärveltä saatu jatkokoulun päästötodistus lompakossa oli ottanut vähän väriä ja liimattavaakin siihen tuli, kun teknillisen koulun hakupapereita varten tehtiin jäljennöstä, kouluun mentyähän piti näyttää alkuperäiset.
Seuraavana päivänä tuli Kannakselta päin juna ja iltapäivällä matka jatkui. En muista, että annettiinko Sorvalista lähdettäessä mitään syötävää, mutta vaunuun johon menimme, siellä olleet vanikanpalaset keräsimme talteen.
Iltamyöhäsellä olimme Valkjärven asemalla. Siellä suurin osa otettiin kuorma-autoihin. Noin komppanian verran meitä jäi jatkamaan matkaa marssien kohti Siiranmäkeä. Aamupuolella yötä oli levähdystauko, noin kaksi tuntia. Ensimmäisen kerran saimme kuulla, miten kranaatit ujeltavat. Kun aamulla jatkettiin matkaa, alkoi tulla yksittäisiä ”marjamiehiä” vastaan (marjamiehiksi sanottiin niitä, jotka tiukanpaikan tullen lähtivät karkuun, mutta palasivat myöhemmin takaisin. Käpykaartilaisia olivat ne, jotka karkasivat eivätkä palanneet, ennen kuin rauhan tultua). He sanoivat; ”älkää hyvät pojat menkää sinne”. No me tietenkin mentiin sen vääpelin vetämänä, joka lähti Viipurista. Ennen puoltapäivää vissiin tuli tieto ylempää, käännyttiin takaisin sinne mistä tultiin.
Maataistelukoneetkin alkoivat meitä seuraamaan puidenlatvojen yläpuolella lentäen, peltoaukioiden ylitys toisinaan oli ryömimistä ravin pohjia myöten (maataistelukoneet tuli ensikerran mukaan koko sodan aikana Kannaksen suurtaistelujen alettua 9.6.-44).
Syötävää emme saaneet mistään, kun ei oltu vielä minkään yksikön ”muonavahvuudessa”. Erästä ETP:aa (elintarvikkeiden täydennyspaikka) juuri lastattiin autoihin siirrettäväksi edemmäksi. Sain vohkittua 2,5 kg puulaatikollisen juustoa, jotkut onnistuivat saamaan koirakeksiä, ennen kuin lastaajat huomasivat. No muutamille riitti sentään jotakin suolenmutkaan.
Saimme tietää, että Siiranmäki on jätetty ankaran painostuksen vuoksi. Niistä kavereista, jotka otettiin autoon, osa ei palannut takaisin elävänä, sillä he kerkesivät melkein vuorokauden olla siellä ”mylläkässä”, joten mahtoi olla tuurintynkää, kun ”etenimme” marssien.
Illansuussa tulimme Punnukseen. Vääpeli komensi meidät tien vieressä olevaan pusikkoon hajaantumaan. Järvilaakson Mikko oli toisella puolella puskaa. Sovittiin, että jos nukahdamme ja toinen kuulee kokoontumisesta, niin herätetään. Naapurin tiedustelukone seurasi meidän ”hajaantumista” ja eipä aikaakaan, kun maataistelukoneet alkoivat ”suolaamaan” pusikkoa ja niitä oli monta kymmentä, ellei satoja. Kun rätinä oli ohi niin minä kuin muutkin tietenkin nukahdimme, kun ilmakin oli jo lämmennyt suorastaan helteiseksi.
Puolenyön tietämissä heräsin ja kurkistin puskan toiselle puolelle, ei Mikkoa näkynyt, kurkin muittenkin pensaiden taakse, ei ketään. Suunta oli selvillä, noin kilometrin päässä oli porukkaa, siihen oli tullut Siiranmäestä erp. 12:n toinen komppania ja jääkärijoukkue, minut oli ”täydennetty” toiseen komppaniaan. Minulta jäi ensimmäinen keittoruoka syömättä, keitto oli jo kerennyt loppua, sain kuitenkin kuivaa muonaa reilun annoksen.????????? Maataistelukoneiden tulitus oli saanut matkalaisen maallisen vaelluksen päättymään.?????????? Tuskin kerkesin hätäisesti syödä, kun annettiin patruunat ja lähdettiin takaisin tulosuuntaan.
Noin kahden kilometrin päähän asetuttiin metsään tarkoituksella ottaa vastaan vihollinen (viivyttää, jotta vetäytyminen sujuu turvallisemmin). Minä jouduin ensimmäisenä etuvartioon ikäiseni kaverin kanssa. Noin sadan metrin päässä suoja-asemasta pellon reunassa oli hyvä näkyväisyys Muolaan kirkonkylän (noin 8 km) liekkeihin kesäyön hämyssä. Silloin ei vielä venäläinen ehkä ollut Muolaassa, mutta palot oli saanut aikaan pommitus. Oli 2-haarainen koivu, toinen haara kaadettu istumakorkeudelta pois, otin siinä istuma-asennon, kaveri sanoi aina vähän päästä, ”älä nuku” yhtä monta kertaa vastasin ”en minä nuku” mutta niin ”lyhyttä” kaksituntista en muuta muista. Kuulin kun joukkueen johtaja toi vaihtoa, sanoi: ”kaveri taitaa nukkua” johon kaveri: ”se on nukkunut koko ajan” ”en minä nuku”.
Suoja-asemaan olivat tehneet nuotion sillä aikaa ja keittelivät siinä teetä. Minä siihen nuotion lähettyville panin pitkäkseen, kuulin kun ”vanhat miehet” sanoivat: ”onpa poika väsynyt, kun nukkuu vaikka tuommonen sääskiparvi on ympärillä”.
Seuraavana aamupäivänä heräsin siihen, kun soppatonkkia kalisteltiin. Komppanianpäällikkökin (ltn Ryynänen) oli tullut tervehtimään uusia tulokkaita. Otti plokin ja kirjoitti jotakin, taittoi sen ”kirjekuoreksi” ja sanoi ”lääkintäryhmä on 3. Talossa tien vasemmalla puolella vajaan kilometrin päässä. Kun olet ruokaillut niin mene sinne, minä käyn mennessä sanomaan siellä, että joku lähtee viemään sinut jsp:lle, se ei olekaan kovin kaukana suoraan metsän poikki ja he osaavat oikotien”. Luin mennessä mitä se on (käski antaa sen lapun jsp:n lääkärille) siihen kirjoittanut. ”Laita tämä mies Sisä-Suomeen niin kauas kuin mahdollista” Kärpäset ja muut siivekkäät olivat nokkineet silmäluomet melkein vereslihalle. Kyllä askel keveni, kun luin lapussa olevan tekstin.
Lääkäri luki lapun ”ei ole mitään mahdollisuutta, mene toimitusjoukkueeseen, se on tuossa ihan 100 m päässä”. Siellä oli kuormastot (hevos) valmiina lähtöön. Menin vääpelille (kersantti Kerimäeltä, nimeä en muista) ilmoittautumaan. ”Menevie kivääri ja reppu kärryyn johon näet niiden sopivan, odottelemme tässä lähtökäskyä, tulee mahdollisesti kahden vuorokauden marssi”. Lähtökäsky tulikin kohta. Äyräpäässä oli vielä siihen aikaan kevytrakenteinen ponttoonisilta, mutta se ei kestänyt hevosajopelejäkään. Ainoa maantiesilta oli Antrean kirkonkylässä. Äyräpää – Vuosalmi lossin oli naapuri saanut tuhotuksi ilmasta käsin.
Antreaan päin menijöitä oli muitakin tien täydeltä, tykistöäkin jo siirrettiin Vuoksen pohjoispuolelle. Tien varsilla oli eläviä, sekä teurastettuja elukoita, sialtakin oli kinkku viety ja loppu ruho oli kärpästen ja muiden siivekkäiden ravintona.
Iltayöstä olimme Antrean kirkonkylässä (Punnus – Antrea väli ainakin 50 km) jossa yövyimme taloissa (siviiliväestö oli jo evakuoitu). Aamuvarhaisella lähdettiin takaisin tulosuuntaan, mutta Vuoksen pohjoispuolta. Viipurissa ”uiminen” ja Karhusuolla vietetty kolea aamuyö sai aikaan minussa melkoisen kuumeen. Illalla olimme miltei samalla kohtaa mistä lähdimme edellisenä päivänä Vuosalmella noin 3km Vuoksen rannasta.
Majoituimme telttoihin, kaksi vuorokautta makoilin teltassa, kun ei minulla ollut mitään tehtävää ja kuumettakin oli, eikä ollut tekemistä toisillakaan, kun ei ollut tietoa minne pitäisi viedä soppaa. Kolmantena päivänä tuli komppaniasta tieto, että etulinjan ja toimitusjoukkueen välillä tarvitaan yhdysmies. Komppanian olinpaikka vaihtui niissä olosuhteissa usein.
Meidän siirtymäaikana oli pataljoonamme, kuin myös monet muut pataljoonat, olivat peräytyneet Äyräpäähän, johon muodostunut sillanpääasema, joka oli tarkoitus myös pitää. No, vääpeli kyseli ensin vapaaehtoista, kun ei sellaista ilmaantunut, esitteli yhdelle ja toiselle, että lähtisitkö sinä? ”Onhan täällä sellainenkin, jolla ei ole tehtävää”. Minä arvasin, että se olen minä. Viimein vääpeli sanoi ”pitänee sinun lähteä”.
Illalla otettiin sopat mukaan ja lähdettiin. Vene oli jo rannassa odottamassa soppaa (ensimmäistä kolmeen päivään). Komppanian komentoteltta oli noin 100m päässä jokivarresta. Menin ilmoittautumaan kompp. Päällikölle. ”Täälläkö sinä vielä olet, no mene venevartioon, aamulla päästään lepoon. Venettä ei saa antaa luvatta kenellekään”. Yksi vene oli komppanian käytössä, muilla yksiköillä oli myös syöksyveneitä, niitä pidettiin pohjoisrannalla (Suomen puolella) ja ne tulivat etelärannalle tarvittaessa. Kaikki huolto-osastot olivat Suomen puoleisessa rantamaastossa. Vene oli kalliokielekkeen vieressä, tulvavesi oli syövyttänyt puiden juurien alta mainion sirpalesuojan.
Koko yön venäläinen keskitti aina pienin väliajoin jos jonkinlaisilla aseilla. 1904 ja 1905 syntyneet oli asemasodan aikana päästetty jo siviiliin, mutta 9.6.-44 alkaneen ”mylläkän” jälkeen ne otettiin uudelleen palvelukseen. Meidänkin komppaniaan tuli heitä meidän jälkeen täydennyksenä. Eräs –04 syntynyt Saarijärven mies (nimeä en muista) juoksi aina kun keskitys alkoi veneelle, ”lähdetään pois, ei minun passaa tänne kuolla, minulla on seitsemän alaikäistä”. No minä, että milläs ne toiset tulee jos tapahtuu läpimurto. Lääkintämiehet kun toivat haavoittuneita, niin veivät takaisin etulinjaan, jonne oli rannasta matkaa noin 600m. Useimmiten toisena lääkintämiehellä oli kaverina asealiupseeri, jonka kanssa toimitimme apua tarvitsevan jsp:lle ja palatessa teimme patruunatäydennystä. Ajp (ampumatarv. jakelupaikka) ja jsp olivat noin puolen km päässä rannasta, lähellä toisiaan (asealiupseerina oli sotamies Nikolai Lukin, s. 1921, Salmista, aliupseerit oli jo ”loppuneet” Siiranmäki – Äyräpää välille). Pataljoonan komentoteltta oli noin 200m päässä meidän komentoteltasta vasemmalle. Aamuyöstä siihen osui 6” täysosuma. Teltassa oli sillä hetkellä 12 henkeä. 6 kuoli heti, joista yksi oli meidän komppanianpäällikön lähetti, 5 haavottui, mutta pataljoonan koment. majuri Aholalta meni vain kuulo joksikin aikaa ja korvista tuli verta. Kun keskitys taukosi, Ahola meni vuoksesta noukkimaan kaloja.
Samana yönä meidän komppanian yksi mies menetti järkensä. Kun lääkintämiehet toivat hänet rantaan, ei meinattu saada veneeseen, veneestä pyrki pois, siinä oli Lukinilla piteleminen. ”Martti ole rauhallinen (Martti Huupponen), ei Nikke sinua linjaan vie”. Ja minulle ”souva, souva, aamulla pääsemme lepoon”. Sen näki miehen naamasta, ettei se ole teeskentelyä, vaan järki on ”nyrjähtänyt” tosissaan. Meillä oli kova työ saada hänet jsp:lle. Esittelimme teltassa olevalle lääkärille potilaan, hän sanoi; jättäkää tuonne penkalle toisten luokse, kohta pitäisi auton tulla hakemaan potilaita. Sittenpä se olisi lähtenyt meidän perään. Sinne oli tuotu muistakin komppanioista haavottuneita ja kyllä niitä jo siellä oli ainakin yksi autolastillinen (autoon ei päässyt heti jsp:llä, jonkin matkaa taaksepäin siirrettiin hevospelillä sellaisia, jotka eivät pystyneet kävelemään).
Saimme ”tutustua” toiseenkin tappovehkeeseen, sellaiseen joka oli venäläisellä ensikertaa käytössä kesällä -44 alkaneessa suursodassa. Se oli urkupyssy, Stalinin urut, hehtaaripyssy ja mitä kaikkea nimiä sillä olikaan. Sen ensimmäinen kranaatti kun nosti vesipatsaan rannalla, patsasketjua riitti toiselle rannalle asti, vaikka vuoksen leveys sillä kohtaa taisi olla ainakin puoli kilometriä. Oli sillä niitäkin pyssyjä yhtä useampi, kun samanaikaisesti nousi useita patsasketjuja veneen molemmin puolin, vedessä räjähdellessään ei niistä tuntunut olevan sirpalevaaraa. Mutta kun rantakalliolle osui kuusituumainen, niin kyllä vedessä oli sihinää, kumma kyllä, ei sattunut yksikään veneeseen, vaikka sen molemmin puolin vesi sihahteli.
Meistä oikealla oli pienikokoinen saari. Siellä oli jääkärijoukkueen yksi ryhmä asemissa, meidän komppanialle alistettuna. Aamulla neljän maissa pojat vuotavalla siviiliveneellä tulivat komentopaikalle vaihtoa varten. Yksi niistä oli Järvilaakson Mikko, hän oli joutunut jääkärijoukkueeseen. Kompp. päällikkö passitti heidät takaisin, sanoi, että kyllä teidät haetaan sitten kun vaihto tulee, emme me teitä sinne jätä. Vaihto tuli vasta illalla, se päivä oli suhteellisen rauhallinen. Rakot olikin jo minun kämmenissä yöllisistä soutamisista, venekin oli sellainen tasakärkinen ja –peräinen pioneerivene.
Se kevyt ponttoonisilta oli purettu jo vähän aikaisemmin, vissiin siksi ettemme pääse karkuun.
Joen toisella puolella noin kilometrin päässä alavirtaan hajaannuimme melko lähelle rantaa koivikkoon. Tiltu puhui kovaääniseen; ”suomen miehet, turhaan te tapatatte itseänne, antautukaa, täällä on hyvä olla”. Sitten luetteli vangiksi saatujen nimiä. Ja sitten alkoi keskitys kaikenlaisilla aseilla. Yhtäjaksoisesti sitä kesti noin tunnin alkaakseen taas uudelleen jonkin ajan kuluttua. Silloin minä ajattelin; Karjala ja puoli muuta Suomea menköön, kunhan täältä hengissä selviäisi. Aamulla siirryttiin parin kilometrin päähän rannasta kaivamaan uusia puolustusasemia. Minä menin töpinään ja opastin soppaa pienentyneelle komppanialle. Ei enää Ryynänenkään puhunut ”kauas Suomeen” lähdöstä. En muista tarkkaan minkä aikaa siinä olimme, juhannuksen ajan kumminkin.
Juhannuksen jälkeen jaettiin kaikille polkupyörät. Siitä kuitenkin lähdettiin samanaikaisesti toimitusjoukkueen kanssa. Toimitusjoukkue vietiin Vuoksenrannan pitäjän Salo-Kekkilän kylään, 1. ja 2. komppania jäi ko. kylästä noin viiden kilometrin päähän, Vuosalmelle päin. Sillä kohtaa oli sotamies venäläinen eteläpuolella ja suomalainen pohjoispuolella jokea. Eikä se siinä pyrkinytkään erikoisemmin joen yli. Tykistöllä keskitti sentään joskus.
Äyräpäässä venäläinen painosti jatkuvasti. Monet kerrat pääsi joidenkin osastojen kohdalla rantaan asti, mutta molemmin puolin sivustajoukot saivat asemat takaisin, mutta suurin tappioin.
Heinäkuun alkupäivinä se tuli kuitenkin yli joen melkoisella ryminällä. Jr. 49:stä ainakin puolet kuoli ja haavottui. Syöksyveneet ja lautat saivat täysosumia, loput tulivat uimalla ja uimataidottomat jäivät vangiksi.
Muutaman päivän sisällä venäläisellä oli 6 km leveälti ja 3 km syvälti hallussa Vuoksen pohjoispuoleista maata.
Erp:n 12. 1. ja 2. komppania joutui vastaiskuun. Minä ja yksi toinen kaveri olimme erään luutnantin kanssa merkinneet uusia puolustusasemia Vuoksenrannan ja Salo-Kekkilän väliseen maastoon jo melkein viikon. En muista varmaan, mutta luulen, että em. pelasti minut vastaiskusta. Kahden vuorokauden ajan taistelivat niin, että välillä oli puolustusasemat venäläisillä ja välillä suomalaisilla. Laatokan pohjoispuolelta tuli avuksi Laakuksen panssaridivisioonan kaksi rykmenttiä Erp. 12 avuksi. Ne joutuivat paniikin valtaan. Pataljoonan komentajan, majuri Aholan lisäksi ei kahdessa komppaniassa ollut yhtään upseeria tai aliupseeria. Ahola välillä kokoili sekä oman että muiden osastojen ”marjamiehiä” ja taas lähti vyöryttämään. Viimein oli Aholankin luovuttava, hänen mukana tuli tukikohtaan yhdeksän miestä.
Seuraavana päivänä tuli meidän komppanian yksi kersantti ja seitsemän miestä. Olivat ”marjassa”. Ryynänen haavoittui. Silti se puolustusasema jäi suomalaisten haltuun. En tullut tietämään jäikö Saarijärvelle seitsemän puoliorpoa, enkä Järvilaakson Mikkoakaan nähnyt jälkeenpäin (jääkärijoukkue oli myös vastaiskussa mukana) en muista nähneeni Lukinin Nikolaitakaan. Heinäkuun loppupuolella muuttui tilanne paljon rauhallisemmaksi, melkein asemasodaksi. Komppania täydennettiin Salo-Kekkilässä ja pian sen jälkeen tuli siirto Vuoksenrannan kirkonkylään. Asetuimme siellä asumaan taloihin.
Minä olin taas toimitusjoukkueessa ja tulin em. paikkaan kuormaston mukana. Pojat teurastivat matkalla mullin. Illalla alkoivat sitä palvaamaan uunissa. Minuun iski punatauti. Tuli kova kuume ja ripuli. Ihan yhtenään sai juosta ulkona. Se löi äkkiä heikoksi, ei ollut kovin pitkä matka käymälään, mutta silläkin välillä piti istahtaa monta kertaa. Illalla myöhään jo hourasin, mutta hoksasin itsekin sen. Kaverit meinasivat, ”poika pitää viedä aamulla jsp:lle.” Sinne oli tuotu miehiä muistakin joukkueista ja komppanioista, niin paljon, että onnikka tuli täyteen.
Meidät tuotiin Ilmeen kenttäsairaalaan. Oli kai jokin maatalousoppilaitos, koska siinä oli korjaamorakennus, jonka yläkerrasta oli tehty osasto punatautisille, haavoittuneet olivat muissa rakennuksissa. Kahtena ensimmäisenä päivänä annettiin vain teetä. Seuraavina päivinä teen lisäksi muutama korppu.
Nälkä oli kova, niinpä minä hain ullakolta vaatteeni ja lähdin eräänä iltana kylälle (siellä oli vielä siviiliväestö). Satuin sellaiseen taloon, jossa oli juuri leivottu hiivaleipää ja voita juuri kirnuttiin. Minä paikkasin pojan polkupyörän sisuskumin ja sain syödäkseni lämmintä leipää tuoreen voin ja piimän kanssa, sainpa niitä myös mukaan.
Ovella oli ylihoitaja vastassa ja otti ”eväät” pois. Seuraavana aamuna sanoi lääkärille, että tämä mies kävi eilen illalla kylältä hakemassa ruokaa. ”jahah, housut pois”. Se oli sellainen tauti, että monille jouduttiin suorittamaan verensiirto ja monet siihen menehtyivät.
Päivää myöhemmin minua tuli sinne meidän komppanian kirjuri hakemaan (korpr. Malinen Kerimäeltä) kun oltiin päästy jo velliasteelle, sovittiin Malisen kanssa, että sanotaan lääkärille aina samalla tavalla ”vatsan toiminnasta”, jotta pääsemme yhtä aikaa pois.
Samana aamuna kumpikin luvattiin pois. Kun menimme sairaalan toimistoon puoliltapäivin, niin komennustodistus oli vain minulla. Oli siellä puolikymmentä muuta miestä muista yksiköistä, joiden kanssa lähdettiin kohti opastuselintä, jonka sijainnin paikkakunnan nimeä en muista, se oli kuitenkin Viipuri-Sortavalan rautatien varressa.
Olimme siellä illalla ja sovimme, että mennään vasta aamulla ilmoittautumaan. Menimme autiotaloon yöksi (siellä ei ollut siviiliväkeä). Sinne oli kellariin jäänyt hilloja, niitähän me popsittiin ja ainakin minun vatsani ei siitä tykännyt.
Aamulla menimme opastuselimeen. Kaksi miestä siitä toimitettiin eri suuntaan ja me toiset seuraavaan opastuselimeen, joka oli Räisälän kirkonkylässä. Matkaa teimme pääasiassa kävellen, välillä sattui saamaan autokyytiä huoltoautoissa. Puolenpäivän maissa oltiin Räisälän opastuselimessä, josta minut ohjattiin Pyhäjärven eteläpäässä olevaan opastuselimeen.
Jatkoin sinne matkaa yksin ja olin siellä iltamyöhäisellä. Siellä neuvottiin, että yksikkö on ihan muutaman kilometrin päässä, mutta saa olla heilläkin yötä. Lähdin kuitenkin illalla kun kehuivat porukan olevan lähellä. Sain kuitenkin taivaltaa koko yön, eikä siellä liikkunut ketään muita. Etulinjaan siitä oli vielä kymmeniä kilometrejä, kuului vain silloin tällöin tykinlaukaisuja Sakkolan suunnalta.
Ensimmäisenä tuli pataljoonan komentopaikka ja etp. majoitusalue olivat juuri kokit aamuteetä keittämässä, sanoivat meidän komppanian olevan noin 5 km päässä. Sinne tulikin meidän komppanian hevonen hakemaan muonaa ja loppumatkan pääsinkin hevoskyydillä.
Sairaalassa oloaikana Erp.12 oli siirretty Vuosalmelta Pyhäjärven pitäjän Riiskan kylään Laatokan rannalle Konevitsan kohdalle rannikkovarmistukseen. Kun Vuosalmi ja Vuoksen linjat yleensä muuttui melkein asemasodaksi, niin vissiin sodanjohto luuli sotamies venäläisen pyrkivän Laatokkaa myöten. Kuten menin toimistoon aamulla, siellä oli Malinen jo ”vastaan ottamassa”, vaikka jäi sairaalaan kun minä lähdin. Oli saanut vääpeliltä kirjeitse uudesta olinpaikasta, joten pääsi tulemaan suorinta tietä. Minä jouduin kiertämään Pyhäjärven eteläpuolitse, kun pohjoispuolta olisi matkaa ollut noin kymmenesosa.
Ei sotamies venäläistä näkynyt ollenkaan Laatokalla, niinpä siellä alkoi vähitellen (siviileitä ei siellä ollut) viljankorjuu, perunatkin olivat jo kasvaneet, mutta niitä ei saanut ottaa, eikä omenoitakaan. Erään kaverin kanssa eräänä iltana pimeän turvin kävimme omenavarkaissa ja jouduimme kiinni. Rangaistus : komppanian kaikki alusvaatepyykki pestävä. Se olikin aiheellista, alusvaatteiden vaihtoa ei ollut koko kesänä. Kyllähän se meidän pyykkääminen jäi muuripadassa keittämiseen, kaipa täit sielläkin väheni.
Kun sitten syyskuun 5:pvä tuli aselepo, alkoi kiireinen viljan korjuu ja saatiin ottaa uusia perunoita sekä omenia. Puitu vilja lähetettiin kuorma-autoilla lähimmälle rautatieasemalle, mutta perunapeltojen lopullista kohtaloa en muista, minä ainakaan en ollut perunannostossa.
Sieltä tulikin sitten siirto länsikannakselle, mutta paikkakunnan nimeä en muista. Yhden yön kerkesimme olla uudessa paikassa kun tuli välirauha.(18.9.-44). Niinpä meidän pataljoonan tehtävänä oli luovuttaa paikkakuntia Jääske-Imatra suunnalta. Tulimme Imatran-kosken kautta Simpeleen asemalle. Aika jonka käytimme tähän matkaan, ei ole muistissa. Simpeleessä olimme kuitenkin illalla ja aamulla piti alkaa lastaus pohjoisen matkaa varten, saksalaisia varten, saksalaisia ajamaan pois Pohjois-Suomesta. Aamulla tuli tieto päämajasta, että ei toisen divisioonan yksiköitä lähetetä pohjoiseen, kun Kannaksella oli suuret tappiot. Siitä hyvillä mielin käännyttiin Imatralle päin ja tultiin Ruokojärven pitäjän Syyspohjan kylään. En muista minkä aikaa siellä olimme, siellä kuitenkin Erp.12. lopetettiin, vanhat miehet pääsivät siviiliin ja –25 syntyneet siirrettiin jr.7. joka oli rauhan aikana toimiva yksikkö.
Syyspohjaan tuli sairaalasta Huupposen Marttikin, hyvin oli ”toipunut”, haitariakin osasi soittaa ihan kuin ennenkin. Me, jotka jäimme vielä armeijaan, siirryimme Immolaan j.r.7. siellä reserviläisiä alkoivat kotiuttaa. Rykmentinkomentaja lausui ”jäähyväispuhetta”, mekin olimme kuuntelemassa (eversti A. Ehrnrooth). Kyllä kai hän kiitteli miehiä, mutta mieleeni jäi mm. tämä: ”karrhu ei ole vielä kaadettu, ei panna miekkaa tuppeen”. En muista minkä aikaa olimme Immolassa, mutta lumi tuli maahan siellä olo aikana.
Immolassa oli vain työpalvelusta, en muista mitä muut tekivät, mutta minä ja yksi kaveri Kurikasta hoidimme hevosia, en vain muista montako niitä oli. Immolasta osa meistä siirrettiin Mikkeliin ja osa Jyväskylään, minä Jyväskylään. Jyväskylässäkin minä olin jonkin aikaa hevosmiehenä. En muista oliko ne samoja hevosia kuin immolassakin, enkä muista sitäkään millä kulkuneuvolla mentiin Jyväskylään, siellä löytyi hevosillekin töitä, asemalta ajettiin ampuma- ym. sotatarvikkeita Seppälänkankaan (asemalta) asevarikolle.
Jouluksi päästivät lomalle. Kotiväki oli silloin Kangaslammin Joutsenlahden kylässä, Uuno Vänttisen talossa.
31.12 –44 päättyi nostomiespalvelus kestettyään 445 vuorokautta ja 1.1.45 alkoi varusmiespalvelus jr.7. 6. komppaniassa edelleen Jyväskylässä.
Maaliskuulla –45 oli ensimmäiset eduskuntavaalit. Silloin vielä pelkäsivät tulevan kapinan, jonka vuoksi asevarikot varmistettiin. Kaksi joukkuetta jäi Seppälänkankaan varikolle ja kaksi joukkuetta Inhan varikolle (minä olin Inhassa). Muuten Inhan asemalla sattui meidän siellä oloaikana junaonnettomuus, pikajuna ajoi asemalla olevan tavarajunan päälle, jota ”sotkua” selvittämään vietiin meidätkin, en muista montako kuoli ja loukkaantui. Inhassa asuimme Tuomasniemen metsäkoululla.
Huhtikuun alussa tultiin takaisin Jyväskylään ja sieltä lähdettiin melko pian Rautjärvelle (itärajalle) mottimetsään. Kaksi mottia päivässä piti tehdä silloinkin, jos teki enemmän, niin lopuista maksettiin ”käypä palkka”. Alkuun erään kaverin kanssa teimme porukassa, mutta kun päivä kului 5-6 mottiin, niin ruvettiin kumpikin tekemään ”omaan pottiin”, niin minä tein 4 mottia päivässä sääsuhteiden salliessa.
Huhti- toukokuun mentiin takaisin Jyväskylään, mutta ei ole muistissa mitä siellä puuhattiin. Kesällä lähdin kerran ”omalle lomalle” Kangaslammin Joutsenlahteen, jossa kotiväki silloin oli. ”loma-aikana” oli komppania siirretty Savonlinnan Aholahteen. Sunnuntai-iltana muiden iltalomalaisten mukana menin laivalla Aholahteen. Laiturilla oli päivystävä upseeri tarkastamassa varuskuntakorttia. Eihän minulla tietenkään sellaista ollut. Seuraavana aamuna piti mennä komppanianpäällikön puhutteluun. Silloin oli jo järjestelyt käynnissä jr.7 kokoontumiseksi Mikkeliin. Kp. kysyi vääpeliltä, että mihin tämä mies on määrätty siirrettäväksi. ”Helsingin komennuskomppaniaan” vastasi vääpeli. ”Ei mihinkään Helsinkiin, tämä mies pannaan pohjoiseen, miinanraivausporukkaan”. Jyväskylässä annoin talvella vääpelille hevoskyydin emäntäkoululle, kun se kävi siellä naisissa, sekö lienee pelastanut miinanraivauksesta.
Niin sitä minä pääsin Helsingin junaan ja siellä Helsingin komennuskomppanian vartio-osastoon. Muutaman viikon päästä tuli sinne pataljoonan komentajan rangaistusmääräys: 12 vrk arestia, syy luvaton poistuminen majoitusalueelta. Kom. kompp. päällikkö otti kuulusteluun, että minkälainen tapaus oli. No minä, että kävin iltalomalla ilman lupaa. Meinasi, että on tämä siitä kohtuuton rangaistus, minä muutan tämän suoritettavaksi palvelusvelvollisuudella. Niinpä minä olin 12 yötä putkassa, päivät palveluksessa ja ruokalassa sai käydä syömässä, mutta tukka kuitenkin leikattiin kaljuksi.
Helsingissäkään ei ollut muuta koulutusta, kuin uusien kivääriotteiden opettelua, meidän koulutuskeskuksesta oppimamme sotamies saksalaisen malli piti opetella sotamies venäläisen mallin mukaan, hihnasta olalle, saksalaismalli oli rivistöjärjestys. Kivääriotteita tarvittiin, vartio-osasto oli aina kunniakomppaniassa kun sellaista tarvittiin. Malmin lentokenttä, oli silloin Neuvostoliiton valvontakomission käytössä, siellä kävimme usein kärräämässä halkoja lämpökeskukseen. Oli ”pianojen” ym. haalausta muuttaville, asekätköjen ”evakuoimista” ym. työpalvelua vartiointitehtävien lisäksi.
Mikko-veli katosi Kannaksella kesäkuussa –44. Odotin vankien palauttamisen yhteydessä palaavan Mikonkin, mutta kun sitä ei tapahtunut, niin ylemmät instanssit päättivät ”kadonneena kuolettaa”, niinpä kesällä –45 hänet siunattiin tuntemattomaan leposijaan Kangaslammin sankarihautaan, jossa hänen laattansa Kangaslampilaisten sankarivainajien joukossa. Joulukuun 16 pnä –45 päättyi sitten 350 vrk kestänyt varusmiespalvelus, eli yhteensä armeijan harmaissa sain olla ”vain” 795 päivää.
Kotiväki oli tuohon aikaan edelleen Kangaslammin Joutsenlahdessa, josta kesällä –46 Muhokselle. Muhokselta kymmenen vuoden oleskelun jälkeen tulin Ouluun –56 elokuun 1. Päivänä. Muhoksella tuona aikana rakennettiin uusia rakennuksia pika-asutustiloille sekä voimalaitoksia Oulujokeen.
 Oulussa tammikuulla –89 
submitted by penttihille80 to Suomi [link] [comments]


2020.02.18 16:55 Direct_Marketing Pystyykö yksityishenkilö tilaamaan tukusta elintarvikkeita millään kommervenkillä?

Minulla menee verrattain suuri määrä rahaa erääseen pienessä pussissa myytävään purukumiin (25 palaa / ~1,25€) ja makeisista olen suosinut paljon pastilleja (noin euron rasialta). En ole löytänyt yhtä raikasta ja hyvänmakuista vaihtoehtoa, kaikkia mainitsemiani tuotteita olen käyttänyt yli viisi vuotta ja saavuus on kattava. Tuntuu hölmöltä maksaa yhden kappaleen hinta, kun helposti voisin ostaa jopa sadan erässä alennuksen ollessa edes 10% kokonaishinnasta.
amazon.de vilkaisin ja hinnat olivat epäilyttävän lähellä Suomen tasoa jossain 30 pakkauksen setissä (esimerkkinä Airwaves-purukumi). Kotimaisia tuotteita toki ei ulkomailta oletettavasti saa.
Minulle ei ole selvinnyt, pääseekö yrittäjäkortilla suoraan tukkuliikkeisiin käsiksi - olen kuitenkin epäillyt tätä. Rikkooko yrittäjä sopimustaan tukun kanssa, jos hän myy yksityishenkilölle (kohtuullisen määrän) tavaraa suoraan? Ja mitä jos haluan yrittäjäksi lähinnä voidakseni tilata tukusta?
submitted by Direct_Marketing to arkisuomi [link] [comments]


2020.01.08 09:46 The_Kilo Kirkasvalolamppu on aika jees, jos talvisin masentaa

Olen huomannut itsessäni sen, että yleensä aina marras- ja joulukuun välinen aika on itselleni aika vaikeaa. Monet harrastukset ovat tyssänneet yleensä tällä aikavälillä, työ- ja opiskeluinto on kadonnut, ja olen muutenkin ollut varsin kärttyisä muille. Painoakin on tupannut tulemaan näinä aikoina, ja se ei johdu vain joulukinkusta, vaan koko ajan on tehnyt mieli makeaa ja leipää, varsinkin iltaisin. Unikin on kevyttä, ja tuppaan heräilemään 2,5 tunnin välein, eli yhden unisyklin jälkeen, mikä taas on johtanut siihen, että 8h yöunien aikana, saan nukuttua yleensä vain kaksi täyttä sykliä, ja pärjätäkseni arkiasioissa ja elämässä ylipäätänsä, tarvitsen yleensä kolme sykliä per yö.
Ajattelin tutkia asiaa muutama viikko sitten, ja ilmiselvän syöpädiagnoosin lisäksi, oireeni sopivat erittäin hyvin niin kutsuttuun "kaamosmasennukseen". Silmäilin aiheesta huvin vuoksi muutaman tieteellisen artikkelin läpi, ja toden totta, tämä kaamosmasennus tuntuu olevan ihan oikea vaiva tällä leveyspiirillä. Ilmiö tunnetaan tieteellisemmin nimellä seasonal affective disorder, jonka lyhenne on hyvin kuvaava: "SAD".
Tämän itsediagnoosin jälkeen päätin etsiä mahdollisia parannuskeinoja. Lifestyle blogit ja vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut ovat parhaaksi todetun hoitokeinon suhteen aika samalla linjalla: kirkasvaloterapia. Kirkasvaloterapia on pähkinänkuoressa kirkkaan, valoteholtaan ainakin 10 000 luxin, valkoisen lampun epäsuoraa tuijottelua aamuisin, mielellään klo 6-9 välillä noin 30 minuutin ajan. Valon tarkoitus on simuloida auringonvaloa. Vertaukseksi, hyvin valaistussa toimistotilassa vallitsevan valon valoteho on noin 500 luxia.
Aluksi tästä kirkasvalotouhusta tuli mieleen auringonpalvojat, mutta asiaa tutkisteltuani, terapian takana oleva idea on järkevä, ja melko laajasti tutkittu. Yksi teoria on, että nisäkkäillä masennus voidaan tulkita eräänlaiseksi säästötilaksi, jonka laukaisee jatkuva pimeys. Pimeinä vuodenaikoina ilmeisesti ravintoa on ollut joskus niukemmin saatavilla, ja lisääntyminen ei ole ollut suotuisaa. Ihmisen on ollut evolutionäärisestä näkökulmasta parempi vähän himmailla, ja odottaa valoisampaa aikaa, jolloin myös ravintoa on ollut paremmin tarjolla, ja lisääntyminen on kannattanut. Seksihelle on ilmeisesti siis ihan oikea juttu tämän teorian pohjalta.
Skeptisyyteni tukahtui melko nopeasti. Kirkasvaloterapian idea on ikään kuin huijata aivoissa sijaitsevaa hypotalamusta, että nyt on valoisaa. Kaamosmasennus johtuu siis kehon hormonitasapainosta, jota hypotalamus säätelee. Periaatteessa terapian avulla päästäsiin samoihin hormonitasoihin, ja fiiliksiin, mitä valoisemmilla vuodenajoilla koetaan.
Suuntasin kauppaan, ja sijoitin 50€ omaan hyvinvointiin kirkasvalon muodossa. Sanotaan niin, että näin kirkkaan valon tuojottelu heti herättyä on tuskaa, mutta siihen tottui yllättävän nopeasti. Ensimmäisen session jälkeen päänsärkyä oli, mutta se on normaalia ensimmäiden sessioiden jälkeen. Valo myös herättää tehokkaasti, jopa tehokkaammin kuin kofeiini. Huomasin jo muutaman ensimmäisen päivän jälkeen, että mielentilani on kohentunut, energiatasot vakaammat, ja iltaisin ei ole enää niin hirveä himo hiilareita. Vitutuskin on laskenut hieman.
Kirkasvaloterapia vaikuttaa toimivan kohdallani, ja se on auttanut minua tänä talvena kaamosmasennukseni kanssa. Aion jatkaa terapiaa ainakin maaliskuuhun saakka. Voin suositella kirkasvaloterapiaa muillekkin. Koekeilkaa tekin, jos tuntuu, että talvisin on keskimäärin hieman kurjempaa, kuin muuten.
submitted by The_Kilo to Suomi [link] [comments]


2019.12.25 07:24 fanofnba Solskjaer toivoo rakentavansa uuden joukkueen

Manchester United heikentää Premier League -taulukon kahdeksannta sijaa huolimatta siitä, että sekä Manchester City että Tottenham lyövät kuukauden alussa. He eivät ole voittaneet liigan pienempiä puolia muutaman kerran, jolloin he menettivät johdonmukaisuuden. He vain käyttivät Jalkapallo Pelipaidat ja kärsivät yllättävän 2-0-tappion Watfordia vastaan ​​viikonloppuna. Yhdistynyt pomo Solskjaer myöntää, että klubi on toivotun tason alapuolella. Nyt hänen ainoa toivonsa on, että Pogba voisi palata takaisin Vanhaan Traffordiin.
Solskjær uskoo, että United paranee ja tulee entistä johdonmukaisemmaksi. He ovat yleensä kamppailleet joukkueiden hajottamiseksi tällä kaudella. Joukkue on kuitenkin voittanut vain yhden viimeisimmistä 17 liigapeleistään ja he ovat keränneet joulupäivän 30 vuoden alimmat pisteet vain 25 pisteellä. Mutta Solskjær vaati kärsivällisyyttä ja luottamusta pelaajiinsa. Keskikenttäpelaaja Paul Pogba on kärsinyt turhauttavasta jatkuvasta nilkkaongelmasta. Maailmancup-voittaja oli korvaaja aikana 2-0 tappion Watford.
Paul Pogban poissaolo on ollut suuri tappio keskikentällä Manchester Unitedille. Solskjær ei salli tämän tyyppisten muotojen jatkamista. Sijoitus on tehtävä myös tammikuussa, ja johtajan on toteutettava jotain uutta. Solskjaer kertoi, että kampanjan jäljellä olevien viiden kuukauden tavoitteena on rakentaa joukkue ja valmistella uusia Manchester United pelipaita seuraavalle kaudelle. United face Newcastle Old Traffordissa torstaina ja Paul Pogba heitetään sisään alusta alkaen.
submitted by fanofnba to u/fanofnba [link] [comments]


2019.12.12 12:06 StarrFusion Talouskasvu on mahdoton tavoite

Olen maallikko, jos paikalla on ekonomisteja tai enemmän asiaan perehtyneitä, niin korjatkaa.
Uutisissa puhutaan talouskasvuna oletuksena. Talouden tulee kasvaa, pitää saada lisää rahaa, pitää kuluttaa enemmän. Talouden kasvu on tavoite itsessään.
Kuvitellaampa tehdas joka tekee yhden tuolin, he haluavat lisätä myyntiänsä ja ensi viikolla he tekevät kaksi tuolia ja sitten kolme ja niin edelleen. Siinä vaiheessa kun tehdas tekee sata miljoonaa miljardia tuolia, niin mitäs puut näihin tuolien valmistamiseen löytyy?
Ymmärtääkö kukaan että meillä on vain tämän yhden planeetan resurssit? Talous ei voi kasvaa loputtomiin. Puhumattakaan siitä, että me kulutetaan jo nyt luonnon varoja liikaa.
Yksi vasta argumentti on se, että voidaan myydä myös palveluita. Eli tulevaisuudessa myytäiisin aina vain kalliimpia ja kalliimpia palveluita, niin että lopulta hiusten leikkaus maksaisi 30 000€. Ja mitä kampaaja sitten tekee tällä rahalla, jos ei osta uutta tuolia tuoli tehtaasta, ostaako hän hieronnan joka maksaa 100 000€? Ihmisen ahneus ajaa ihmiskunnan tuhoon.
Olen pohtinut asiaa ja mietin, että onko kaikki mailman ihmiset idiootteja, vai olenko minä tässä se idiootti joka ei ymmärrä jotain seikkaa.
submitted by StarrFusion to Suomi [link] [comments]


2019.11.25 20:00 takaperoinen-miete Sain laillisen sukupuoleni vaihdettua. Poliisiaseman täti kysyi ohimennen intistälivistämissuunnitelmistani

Suomessa on monta hyvin vittumaista ja hankalaa paperisotarumbaa, ja sain yhden niistä juuri läpi. Hain riemusta kihissen maistraatista vihdoin hyväksytyt paperit, ensimmäiset lailliset dokumentit jotka sain omalla oikealla nimelläni. Papereissa on nyt se oma, ihan tavallinen suomalaisen miehen nimi. Myös hetu vaihtui, ja hoin uutta loppuosaa päässäni koko automatkan kotiin.
Käytyäni uudessa passikuvassa (vanhassa passikuvassa 18-19-vuotiaana käyttämäni vahva mekki, korvakorut ja pitkät, värjätyt hiukset ovat nostattaneet jo pitkään portsareiden ja kaupankassojen kulmakarvoja, kun ajokorttia tarjoaa lyhyttukkainen, yläastelaisen pojan näköinen vipeltäjä joka on toisinaan vielä tuhdissa humalassa) lähdin poliisiasemalle.
Poliisiasemalla todettiin vanha passi vanhentuneeksi ja myönnettiin muutamaksi vuodeksi uusi. Viiden vuoden passia en saanut, kun olen 25 ja kutsuntoihin kärkkyminen lakkaa vasta kun täyttää 30. Ne kun eivät väestörekisteristä nää muuta kuin sen, että olen mies joka on tähän asti jäänyt kutsumatta. Tiskin nainen varmisti että olen tietoinen tästä, ja kysyi, mitä suunnittelin tehdä asialle.
Minulla on vielä edessä leikkauksia, ja muiden mt-ongelmien ja kuormittavien elinolosuhteiden tähden minua ei olisi nuorempana huolittu kai armeijaan kuitenkaan, niin saa nähdä saavatko minut sinne raavittua. Olen siis nyt suomen lain ja valtion silmissä täysivaltaisesti mies, ja miehen velvollisuuksia tähän ikään asti vältellyt nilkki.
submitted by takaperoinen-miete to arkisuomi [link] [comments]


2019.10.20 22:09 Lumi5 Tekstiseinä lääkäripulasta terveyskeskuksissa (ei omaa tekstiä)

Allaoleva teksti on suora kopio kaverin kaverin (tk-lääkäri Lara Juvonen siis kirjoittaja) Naamakirja-avautumisesta otsikon aiheeseen liittyen. Ajattelin jakaa tännekin, kun aiheesta on välillä keskusteltu kohtalaisen syventävästikin.
Edit: flairi kuntoon?

Ai miksikö terveyskeskuksiin ei ole halukkuutta nuorilla lääkäreillä?
Olisiko vaikka siksi, että on jatkuvasti painostusta tehdä työtään huonommin, kuin oma ammattietiikka sen sallisi jatkuvan kiireen ja resurssiongelmien takia. Siksi, että kiireettömät vastaanottoajat menevät kuukauden päähän ja sen takia joutuu hoitamaan uusienkin potilaiden asioita viiden minuutin konsultaatioaikana ja puhelinaikana.
Puhumattakaan siitä, että hoidetaan 15 minuutin akuuttiajoilla akuutisti ahdistunutta ja unetonta ihmistä, koska ”ei ollut vapaita lvo-aikoja”. Kun psykiatri tarvitsee sen yhden tunnin ajan ensikäynnillä diagnoosia selvittääkseen ja ottaakseen kantaa lääkitykseen, ja hoidon aloittamiseen voi mennä 2-3 käyntiäkin, että diagnoosi esimerkiksi tarkentuu ja hoito voidaan miettiä ja suunnitella, ei voi olla niin, että terveyskeskukseen se sama potilas tulee yleislääkärille 15 minuutin ajalle ja siinä sitä sitten mietitään sen taustoja ja nykytilannetta ja jatkohoitoa!! Siksi, että mielenterveyspotilaita on pilvin pimein ja terveyskeskuksessa ei ole riittävästi mielenterveyshoitajia ja psykiatrian poli siellä erikoissairaanhoidossa ei vedä, lähetteet palautuvat takaisin heidän resurssiongelmien takia ja omia voimia tai aikaa ei vain ole hoitaa niitä potilaita rajansa enempää. Potilaille joudutaan jatkuvasti tarjoamaan eioota.
Siksi, että työlistoja jatkuvasti epäkunnioitetaan laittamalla liian lyhyille aikatyypeille liian vaikeita potilaita ja 15 minuutin akuuttiajatkin käytetään niihin vaikeisiin potilaisiin, kun jo valmiiksi ”helpot potilaat” on siirretty hoitajien hoidettavaksi ja kevyellä otteella konsultoiden hoidettaviksi. Siksi, että alle 1/3 kerroista akuuttiajoilla on oikeasti sellainen potilas, jonka ehtii vartissa hoitamaan. Lisäksi 30 minuutin vastaanottoaika EI voi riittää yhtä hyvin esimerkiksi sekä 84 vuotiaalle monisairaalle diabeetikkomummolle, jolla on sydämen vajaatoimintaa, unettomuutta, virtsavaivaa jne., ja 39 vuotiaalle perusterveelle kiireettömän vatsaoireen selvittelyyn. Joo, joku sanoo nyt, että aloita jostain ja jatka sitten seuraavalla käynnillä. Mutta ihan sen yhden oudon vanhuksen anemian selvittämiseen anamneesin, statuksen ja suunnitelman kera menee ensimmäisellä kerralla helposti 45-60 minuuttia työaikaa.
Aikatyyppejä pitäisi voida yksilöidä potilaiden tarpeen mukaan; kaikille ei riitä 30 minuuttia ja joillekin se taas voi olla liikaa! Hoidon jatkuvuus ei toimi tällä hetkellä riittävän hyvin. Yleislääketieteen erikoislääkäritenttiä varten piti opiskella hieno WONCA-puu, missä painotetaan työn laaja-alaisuuden ja kokonaisvaltaisuuden merkitystä. Siinä painotetaan, ettei potilasta hoideta yhtenä oireena, vaan hoidetaan kokonaisuutta. Tämä on kaikki sanahelinää eikä toteudu tällä hetkellä käytännössä. Annetaanko ylläolevaan mahdollisuuksia? Ei! Annetaanko lääkärille työrauha? Annetaanko potilaalle tarpeeksi pitkä vastaanotto, jotta potilaan asiat saadaan hoidettua kerralla hyvin niin että vältytään turhilta päivystyskäynneiltä ja joku lääkäri ehtii myös näkemään sen metsän puilta? Näkemään kokonaisuuden eikä vain sitä yhtä asiaa miksi potilas on vastaanotolla?
Sekään ei paranna hoidon jatkuvuutta, että hoitajat eivät takaisinsoittotulvalta ehdi lukemaan lääkäreiden tekstejä ja suunnitelmia, ja tulee siksi päällekkäisyyksia ja potilasta on voinut hoitaa vuoden sisään viisi eri talossa olevaa lääkäriä. Esimerkki: hoitaja ei ole lukenut parin kuukauden takaista suunnitelmaani potilaasta. Lääkeresepti-uusintapyynnön kohdalla olin kesällä avannut potilaan paperit ja katsonut, että lääke on vasta-aiheinen enkä automaattisesti uusikaan sitä. Soitin potilaalle ja selvittelin asiaa ja tähänkin meni 15-20 minuuttia aikaa, joka ei näy missään listallani. Lopulta sovittiin, että potilas varaa jatkoon minimissään 30 minuutin, mieluummin jopa tupla-ajan vastaanotolle näissä asioissa ja kirjaan suunnitelmani potilaan teksteihin. Potilas ei tätä aikaa koskaan varannut, todennäköisesti kognitiosta johtuvista syistä. On myöhemmin nyt syksyllä yhteydessä ja hoitaja varaa potilaalle 15 minuutin akuuttiajan hoidon tarpeen arvioinnista kahden viikon päähän potilaan vaivan pahenemisen selvittelyyn ja lääkityksen tehostamiseen, eikä lue tekstejäni, koska " ei me puhelintulvalta ehditä teidän lääkäreiden tekstejä lukemaan". Akuuttiaikoja ei edes saisi varata kuin samana (tai edellisenä) päivänä vain lyhyen ajan tarvitseville potilaille. Kyseessä oli yli 80-vuotias muistisairas henkilö, jolla on jo monia lääkkeitä lääkelistalla enkä ole kyseistä henkilöä koskaan tavannut ja vartti menee jo siihen että rouva riisuu vaatteensa ja asettuu tutkittavaksi. Tai mikä järki on siinä, että listataan potilaiden ”omalääkäriksi” jollain ihme verukkeella ilman että olisi potilasta nähnyt koskaan ja sitten sen vuoksi joku toinen hoitaja tekee tällaisia ratkaisuja, kun katsoo että ”olethan sä sen omalääkäri ja sulle ei ollut vapaita kiireettömiä vastaanottoaikoja niin annoin ekan akuuttiajan”.
Kaiken tuon lisäksi terveyskeskukseen tulee mitä oudoimpia reseptinuusimisia joka päivä aivan tolkuttomia määriä, ja niiden uusimiselle ei ole työpohjissa varattu mitään erillistä aikaa, ne vaan uusitaan jossakin väleissä vaan. Sanoisin, että yli puolet uusinnoista vaatii potilaan papereiden avaamisen ja tarkemman perehtymisen asioihin ja potilaaseen, monesti ylimääräisen soittoajan jotta asiaa voidaan selvitellä ja sitten ne kaikki kirjaukset asiasta. Plus jokapäiväiset labrapiikkurumbat: edelleen minulle tulee kaksi jo lopettaneen lääkärin tulospostit omieni lisäksi, joihin pitää aika ajoin reagoida ja miettiä jatkot. Millä ajalla? No esimerkiksi seiskaan asti ylitöitä tehden.
Ei voi myöskään vaatia, että uransa vasta aloittanut nuori lääkäri selviää työlistastaan aivan samoilla aikatyypeillä ja samalla potilasmäärällä kuin kokeneet konkarit, koska "työhän opettaa", ja on "normaalia" että se nuori lääkäri istuu illat kuuteen- kahdeksaan tekemässä paperitöitä, koska kuvittelee, että on niin huono ja hidas lääkäri. Sen yhdeksän kuukauden pakollisen jälkeen ei moni kyllä varmasti innostu terveyskeskuslääkärin työstä, kun näkee mitä se on, ja kun työtä ei ole kevennetty yhtään vastaamaan sen nuoren lääkärin osaamista!
Jokainen meistä lääkäreistä on vielä yksilöitä ja erilaisia ja työtapoja on monenlaisia kuten on persooniakin. Miten olisi lisätä joustavuutta työhön niin että me, jotka emme osaa hoitaa "kevyemmin", vaan haluamme hoitaa joka ikinen potilas hyvin ja perusteellisesti, saadaan niin tehdä ja siihen on aikaa. Toisaalta ne nopeammat lääkärit, jotka selviävät vähemmällä, voivat hoitaa omalla tyylillään.
Miten olisi mitata jollain tavalla myös hoidon laatua, eikä potilasmääriä ja "tehokkuutta" väärin tavoin tuijottamalla numeroita. Yksi hyvin hoidettu potilas voi säästää neljä seuraavaa päivystyskäyntiä. Tätä toivoisin isojen päättäjien miettivän.
Monet kokeneet yleislääkärit pakenevat terveyskeskuksista privaattiin ei paremman palkan perässä, vaan koska sitä työmäärää ei vain jaksa määräänsä enempää. Moni harmittelee sitä, miten se työ itsessään olisi kyllä ollut antoisaa ja mielenkiintoista, mutta "omaa jaksamista ja mielenterveyttä täytyy kuunnella ensin". Eikö tämä ole sääli? Että kiinnostuneita hyviä lääkäreitä olisi sinne perusterveydenhuoltoon, mutta ei sinne saada ketään jäämään? Ei ole normaalia, että ne kokeneet konkaritkin ja erikoislääkärit istuvat ylitöitä tekemässä klo 18.00-19.00 asti, vaikka työaika on loppunut jo klo 15.40, koska muuten ei selviä työmäärästä ja pakko ne työt on kuitenkin tehdä. Kyllä se kertoo perustavanlaatuisista ongelmista perusterveydenhuollon prosesseissa!
Teen 80 prosenttista työaikaa jaksamisen takia ja työpäivät pääosin klo 10-16. Tämä ei kuitenkaan usein toteudu vaan istun sinne klo 18 asti monesti tekemässä ylitöitä. Tänään istuin töissä 19.30 asti (työpäivä alkoi tosin klo 11.00 poikkeuksellisesti) sillä puhelin + konsultaatioaikoja oli joku 12 resepteineen ja labrapiikkeineen. Ylitöitä suunnitellusta siis 3,5 tuntia. Kävin koko päivän aikana kerran vessassa. Kädet tärisee hypoglykemiasta. En saanut edes kaikkia päivän soittoja soitettua. Olin viisi päivää poissa töistä erikoislääkäritenttiin valmistautumisen vuoksi ja listani oli tänään räjähtänyt käsiin, kun ”sulle ei ollut vapaita puhelinaikoja tai aikoja”.
Kun mietitään, miten saadaan 1000 uutta terveyskeskuslääkäriä, pitäisi voida miettiä vikoja prosesseissa jo ihan sieltä ruohonjuuritasolta. Ongelmat eivät ratkea sillä, että parsitaan rikkinäistä kangasta kokoon ja se hajoaa koko ajan jostakin muusta kohtaa ja sitten parsitaan sitä ja kukaan ei ymmärrä missä se oikea ongelma on. Meidänkin työpaikalla yek-vaiheen lääkäreiltä imetään mehut ja ketään ei sen jlk kiinnosta yleislääkäriys. Kilttien kokeneiden lääkärien selkänahasta revitään jatkuvasti ja harva uskaltaa sanoa vastaan.
Tolkkua pitäisi jatkossa saada ennen kaikkea hoidon laadun mittaamiseen, hoidon jatkuvuuteen, hoidon tarpeen arvioinnin parantamiseen ja vastaanottoaikojen antamiseen potilaan yksilölliset tekijät huomioon ottaen. Lisäksi mielenterveyspalveluiden parantamiseksi on lisättävä matalan kynnyksen psykiatrian palveluiden saatavuutta ja tehtävä rajoituksia reseptien uusintatulvaan. Ei voida olettaa, että julkisella uusitaan kaikki ne erikoiset privassakin ja erikoissairaanhoidossa aloitetut lääkkeet ilman niille annettua aikaa, koska reseptinuusinta on aina kannanotto potilaan asioihin ja hoitoon eikä pelkkä napinpainallus!
Hoitajien resursseihin, koulutukseen ja hoidontarpeen arviointiin täytyy alkaa panostamaan lisää, jotta terveyskeskukset ja päivystykset toimisivat hyvin. Hoitajaresurssia täytyy lisätä! Kollegan sanoin: "Yksinkertainen totuus on, että toimiakseen terveyskeskukset tarvitsevat enemmän lääkärinvirkoja ja enemmän avustavaa henkilökuntaa. Parempaa perehdytystä ja koulutusta nuorille lääkäreille sekä tiukempaa valvontaa työajassa pysymisen suhteen, kaikille!"
Huom! Tekstini potilastyypit ovat kuvitteellisia. Olen muokannut tietosuojan takia potilastietoja eivätkä ne kuvasta oikeita potilaitani.
Tärkein huomio: Tämä kyseinen avautuminen ei valitettavasti kuvasta vain yhtä terveyskeskusta, vaan tuntuu olevan arkipäivää lähes kaikissa terveyskeskuksissa, joissa olen työskennellyt vuodesta 2012 lähtien. Terveysasemia on tullut vastaan lukuisia, ja kaikissa toistuu aivan samat ongelmat, vuodesta toiseen!
Phuh. Olen puhunut.
submitted by Lumi5 to Suomi [link] [comments]


2019.09.27 15:12 JormaMaansiirto Tarkempaa analyysia liittyen Trump-Zelenskyy puhelun taustoihin ja aiheisiin.

Kukaan tätä alareddittiä lukeva ei ole voinut välttyä taas uudelta Trump kohulta, harmikseni voin todeta että (yllätys yllätys) median kuva tapahtumista on taas täysin vääristynyt.
Alkumietinnät Ensinnäkin tehdään muutama helppo mietintä asioista, jotta saadaan aivonystyrät liikkeelle ennen kuin mennään liian syvällä asian faktoihin: Mitä eroa on sillä että presidentti Trump pyytää Ukrainan presidenttiä tutkimaan asiaa sillä verukkeella että panttaa 250 miljoonaa apurahoja. Tai että varapresidentti Biden pyytää potkuja Ukrainan valtionsyyttäjälle sillä verukkeella että panttaa 1000 miljoonaa apurahoja.
Eivätkö nämä asiat ole lähestulkoon tismalleen samaa asiaa? Omasta mielestäni virkamiehelle potkujen pyytäminen on todella paljon vakavampi asia kuin pyyntö/kehotus aloittaa/tehdä tutkimus onko mitään laitonta/korruptiota tapahtunut. Bidenia ei ole vielä edes valittu demokraattien viralliseksi presidenttiehdokkaaksi, joten onko se suoja että henkilön toimia ulkomailla ei saisi tutkia, jos henkilö ilmoittautuu osalliseksi oman puolueensa presidenttikisaan?
Mutta kun Ukraina on ulkomainen taho, ei heitä saa pyytää tekemään mitään mikä vaikuttaa USA:n presidentin vaaleihin? Niin ja Steele oli myös ulkomaalainen agentti, ja hänen tekemän raportin pohjalta koko FBI:n tiukempi tutkimus ja FISA hakemukset kampanjan henkilöihin perusteltiin (ja FISA tuomioistuimelle ei kerrottu uusintahakemuksissa FBI:n muuttunutta kantaa että Steeleä ei todettu päteväksi lähteeksi, vaikka Steelen raportteja käytettiin perustana uusintahakemuksissa).
Ja Demokraateilla oli jo vuoden 2016 presidentin vaaleihin liittyen komminikointia Ukrainan kanssa liittyen Trumpiin ja toinen lähde.
Joten näin alkumietintöjen pohjaltahan on selvää että demokraatit ovat itse tehneet aiemmin täysin samoja temppuja, joista he nyt syyttävät Trumpia.
Tapaus Trump-Ukraina puhelu Nyt kun meille on sekä vuotajan dokumentti ja valkoisen talon transkriptio puhelusta voidaan alkaa pureutua asian faktoihin.
Eli ensinnäkin vuotajan dokumentista saadaan selvyys että hän ei itse ole pystynyt todentamaan mitään puhelun keskustelunaiheita ja vaikka on hänen kuulemiaan asiota muilta henkilöiltä, eli parhaimmillaan hän on toisen käden lähde, paikoittain varmaan kolmannen käden lähde.
Trumpin puhelustakaan ei ole suoraa mainintaa että "Tee näin tai ei tule rahoja", joten on hyvinkin kyseenalaista että mitenkä tästä saatu näin suuri polemiikki. Shokinin todistuksessaan sanoo tehneensä paljon korruptiota kitkeäkseen ja sanoo Ukrainan silloisen presidentti Proshenko painostaneen että tutkimus Burismaan lopetettaisiin 1 2. Burisma on yhtiö jonka johtoasemiin Bidenin poika Hunter Biden nimitettiin sattumalta vain kuukausi sen jälkeen kun isäpappa oli käynyt Ukrainassa vierailulla. Tarkemmin tutkiessa Shokin tapausta myös tiedotteissa Burisman suunnalta tuli vasta 2017 alkupuolella että kaikki tutkinta loppunut ja Shokinin potkujen yhteydessä Burisman suunnalta koitettiin kiireisesti päästä hyviin väleihin uuden valtionsyyttäjän kanssa.
Toisena kohtana Trumpin maininta Crowdstrike asiasta, tähän nyt ei mitään varmaa tietoa löydy että voiko Ukrainassa olla jotain backuppeja mahdollisesti, mutta edelleenkin, onko tutkinnassa joka ei löydä mitään haittaa? Demokraatit kun Trumppia useasti nyt tutkineet ja ei mitään vakavaa ole löytynyt, joten edelleenkin demokraatit krtisoivat Trumppia teoista, joita ihan itsekin tekevät. Pari vuotta sitten Crowdstrike raportoi kuinka heidän oletuksiensa mukaan Venäjän GRU:n toimesta olisi mobiiliapplikaatioiden avulla oli paikannettu ukrainan D-30 tykistöjoukkoja maan itäisen osan konflikteissa johtaen suuriin tappioihin. Tässä nyt kattavampi koonti jossa kumotaan näitä väitteitä, mutta linkittelen tärkeimmät tähän suoraan. Kriittisyyttä liittyen Crowdstriken väitteisiin digitaalisen sodan asiantuntijalta, suurimmat pointit eli Ukrainan armeija torjuu väitöksen näin suurista tappiosta ja yhteyden käytettyihin tabletteihin ja sama sivu google translaten avulla käännettynä ja mainitusta applikaatiosta tai siihen lisätystä malwaresta ei näytä löytyvän GPS ominaisuuksia ja prosenttiarviot tykistöjoukkojen menetyksistä näyttävät perustuvan yksittäiseen blogiin. Eikä Crowdstrikellä ole ollut mitään todisteita esittää että koko applikaatiota olisi edes käytetty Ukrainan sotilaiden toimesta.
Ja Crowdstrike siis on samainen yhtiö joka tutki DNC:n serverit niihin epäillyistä Venäläisten hyökkäyksistä, ja DNC ei antanut FBI:n useasta pyynnöstä huolimatta tutkia itse hyökkästä DNC:n servereiltä. Ja miettien Ukrainan D-30 tykistötapauksen osalta esiin tulleita kysymyksiä organisaation luotettavuudesta, on hyvinkin aiheellista kysyä oliko FBI:lle toimitetut tiedot oikeita. Crowdstriken CTO Dmitri Alperovitch on Atlantic Councilin jäsen johon Ukrainalainen oligarkki Viktor Pinchuk tehnyt lahjoituksia samainen henkilö myös lahjoittanut 10M$+ Clinton yhdistykselle. Joten vaikka savuavaa asetta ei ole ainakaan näin julkisessa tiedossa, niin edelleenkin toistan saman kysymyksen, onko tutkimuksessa mitään väärää jos on syytä epäillä että rikos olisi tapahtunut?
Ja vielä päästään takaisin Biden sotkuun, koska jo aiemmin linkittämässä artikkelissa mainitaan että Ukraina olisi ollut se joka otti yhteyttä liittyen Bidenin tutkimukseen, ja kun yhdysvaltain oikeusministeriö ei ollut asiasta kiinnostunut, oli Ukrainan osalta otettu yhteyttä Trumpin henkilökohtaiseen asianajajaan Rudy Giulianiin. Eli Trumpin maininta Bidenistä Zelenskyylle ei näyttävästi ollut edes hänen oma ideansa, vaan aihe olisi tullut takaisin pöydälle Ukrainan suunnalta ja Trump siihen kysymässä Zelenskyyn suunnalta päivitystä/lisätietoa.
Lopetus Ja ennen kun kukaan nyt alkaa tätä alaäänestämään koska tulkitsee tämän olevan jotenkin puolueellista, niin totean että esittäkää samaa tasoa olevia alkuperäisiä lähteitä asioista äläkä vain tee hiljaista alaääntä koska vihaat Trumppia. Koska on ihan helvetin ärsyttävää koittaa puhua asioista niitä ihmisiä vastaan, jotka ovat lukeneet jonkun yhden uutisartikkelin YLE:n jne. sivulta, joka onkin vain oikeasti käännös jostain USA:n mediasivulta (joilla omasta mielestäni on vahva Trumpin vastainen agenda, joka muokkaa useasti näiden journalistien totuudenkuvaa).
Ja toivottavasti joillain lukijoilla (jotka jaksoivat linkkeihin asti pureutua) avaa näkemystä asiaan enemmän, koska tässä tapauksessa suorat lainaukset ovat se pääasia, koska ihminen itse osaa lukea tekstin eikä tarvita jotain lainoppinutta tulkitsemaan pykälöitä.
Odotan että joku suomen mediasta nyt tekisi itse yhtä jountevia tutkielmia, kuin kahvitaukoaan viettävä (noh hieman venähti pitkäksi) duunari omasta mielenkiinnostaan. ps. saatte käyttää jopa tekstipohjaa suoraan uutisessanne, kunhan vaan sanotte tekstin olevan à la JormaMaansiirto
submitted by JormaMaansiirto to Suomi [link] [comments]


2019.09.19 21:15 cwenjie Mikä on teidän nykyinen työtilanne?

Olen 22-vuotias, ammattikoulu taustainen. Olen ollut tämän kuukauden jälkeen yhden vuoden ja yhdeksän kuukautta samalla firmalla töissä. Työsopimusta on uusittu kolme kertaa tähän mennessä (6kk,9kk,6kk), olen edelleen määräaikaisessa työsuhteessa. Aloitus palkkani oli 10,50e/h ja se on nykyään 11,30e/h.
Tämä on ensimmäinen työpaikkani, joten en tiedä miten asiat toimii muualla. Pyytäisin teiltä kokeneemmilta neuvoa. Nykyinen työsopimus päättyy tämän kuukauden 30. päivä. Mitä jos he tarjoavat töitä, mutta ei vakituista paikkaa, entä palkan suhteen?
Kiinnostaisi tietää, kuinka olette olleet töissä ja paljonko on teidän tuntipalkka.
Edit: Kiitos kaikille vastanneille, päällikkö tarjosi tänään vakituista työpaikkaa.
submitted by cwenjie to Suomi [link] [comments]


2019.04.23 14:58 HowToPressASpaceBar Sinkkuna tähän asti ja hyvin menee

Tuttava kysyi, että miksei minulla ole vieläkään ketään vaikka ikää on 30 ja se laittoi miettimään ja siitä innostuneena tai tylsistyneenä ajattelin kertoa oman tarinani miltä tuntuu olla yksin/sinkkuna koko nuoruusikä tähän ikään asti. Tämä myös auttaa summaamaan tähänastiset fiilikset itselle ja toivon, että jotkut muutkin löytävät tästä jotain tarttumapintaa, jos ei niin menetitte vaan aikaa. Halusin tehdä tästä ytimekkään viestin jonka itse olisin halunnut joskus lukea. Pyrin olemaan mahdollisimman totuudenmukainen. Haluan myös tarjota vertaistukea niille jotka mahdollisesti ovat samassa tilanteessa kuten minä. Tarkoitukseni on siis kertoa omat virheeni joita olen tehnyt, johtopäätökset joihin olen päätynyt ja ohjeet joilla pärjätä kun mieli vetää matalaksi. Koen olevani jo tarpeeksi pätevä tästä aiheesta joten voin jakaa sen mitä olen oppinut. En siis hae sääliä tai oikeastaan hyväksyntääkään vaan antaa kuvan siitä, mitä tunteita ja mutkia sinkkumies käy läpi. Samalla haluaisin herättää keskustelua tästä näkökulmasta ja kuulla muiden kokemuksia.

Itsellä ei ole koskaan ollut vaikeuksia olla yksin ja oikeastaan olen aina hakeutunut tekemään asioita yksin tai pienessä ryhmässä. Tunnen olevani vahvasti introvertti joka on varmasti yksi suurimmista syistä miksi olen päätynyt tähän tilanteeseen, mutta ei varmasti ainoa. Olen aina pyrkinyt panostamaan asioissa laatuun enkä määrään ja näin on myös ollut omissa kaverisuhteissakin. Minulla on aina ollut ystäviä tai ystävä ja osaan arvostaa sitä. En kuitenkaan koe yksin olemista ongelmana vaan yksinäisyys on se jota pelkään. Tässä kontekstissa yksinäisyydellä tarkoitan sitä vastakkaisen sukupuolen läsnäolon puuttumista elämästä ja tämä on se aihe josta haluan puhua.

Oma taustani on varmasti aika peruskauraa. Hiljainen poika alakoulussa joka hoiti opinnot mallikkaasti. Sivusta seuraten kun muut “seurustelivat” ja “alkoivat olemaan”. Uskon, että kaikki muistavat tämän ajan. Kerran discossa tyttö pyysi tanssimaan, mutta minä tyhmänä kieltäydyin kun en pystynyt ennakoimaan sitä äkillistä tilannetta, harmittaa jälkikäteen ja se jäi ainoaksi kokemukseksi siltä ajalta. Yläasteella sama kuvio, mutta sekaan lisätty murrosiän tuoma extra energia ja hormoonit, siis ne luonnolliset. Vastaavasti mielenkiinto tyttöjä kohtaa nousi exponentiaalisesti, mutta ujous söi kaikki teoriatasollakin olleet lähestymisyritykset. Melko paha yhtälö. Tämä turhautuminen tietenkin purettiin tietokoneisiin ja sen ympärillä olevaan toimintaan joka puolestaan johti sen alan suvereeniin hallintaan ja taas sosiaalisten tilanteiden taitojen heikentymiseen. Oli helppoa hallita Counter Strike 1.6:ssa tilanteita, mutta edes nopea katsekontakti ei onnistunut tyttöihin. Itsevarmuutta oli, mutta väärissä asioissa.

Lähin kosketus päinvastaiseen sukupuoleen syntyi liikuntatuntien tanssiharjoituksissa ja joka tähän päivään asti on tuorein muistikuva siitä puolesta. Peruskoulun jälkeen uusiin opintoihin. Siellä tuttu kaava jatkui ja toteutti itseään. Luokan paras oppilas, mutta välitunneilla sai sivusta kuunnella miten kaverit vertaili omia tyttöystävä kokemuksiaan ja rooli jäi lähinnä pään nyökyttelyyn hyväksymisen merkiksi, kuten muka olisin ymmärtänyt aiheesta jotain. Tässä kohtaa muistan tosissani alkaneeni miettimään tätä aihetta tarkemmin.

Koulun jälkeen päätin tehdä unelmastani ammatin. Tässä onnistuin, mutta se vaati taas eristäytymistä muista ja kovaa itsekuria ja jälleen sosiaaliset taidot pysyivät siinä mihin ne esikoulu ajoista jäi. Huomasin, että olin tosi pätevä siinä mitä tein ja siinä isossa osassa oli se aikamäärä mitä pystyin laittamaan itseni kehittämiseen seurustelun sijaan. Tämän voi nähdä hyvänä puolena ja siksi ymmärrän historiassa esiintyviä tiedemiehiä ja heidän heikkoja suhteita naisiin/ihmisiin. Joskin suosittelen välttämään Teslan esimerkkiä kiinnostua puluista naisten sijaan.

Minulla ei siis ole ollut mitään huonoa seurustelukokemusta vaan ongelma on niiden totaalinen puuttuminen. Mietin, että miksi en vaan voi uskaltaa ja mennä puhumaan tytöille kuten muutkin. Halusin kuitenkin kovasti samaa mitä muutkin, mutta en vaan saanut aikaiseksi mitään. Alkuun kyse oli ujoudesta joka kumpusi huonosta itseluottamuksesta joka taas vastaavasti syntyi erinäisistä syistä. Tämä ajan saatossa kasvoi pienestä korokkeesta isoon seinään jonka yli ei pääse ja sen murtamiseen vaaditaan jotain voimaa mitä minulla ei ollut. Ihminen sopeutuu ja se on yleensä hyvä ominaisuus, mutta itse näen yksinäisyyden asiana johon on vaikea sopeutua ilman, että muuttaa radikaalisti elämään suhtautumista. Me olemme kaikki monimutkaisia systeemejä joissa kausaliteetti vaikuttaa pinnan alla. Asioita muuttamalla voidaan saada haluttuja tuloksia, mutta millä hinnalla.

En haluaisi ajatella, että peli olisi menetetty jos ei ole saanut mitään seurustelukokemusta elämän ensimmäisen 25 vuoden aikana, mutta samalla pitää tiedostaa, että ympärillä olevat, mahdolliset naiset omaavat enemmän kokemusta. Nuorempana kokemuksen puute tuskin haittaa, mutta vanhempana se kyllä vaikuttaa merkittävästi jo siihen uskaltaako lähestyä muita ja miehenä on edelleen pakko tehdä se aloite. Tasa-arvo kun ei toimi tähän suuntaan. Jos syystä tai toisesta ei sitten omaa kokemusta niin on melko hukassa. On kuin jalkapäivän väliin jättänyt punttisalilla käyvä tyyppi joka ei jaksa juosta ja jolle on helppo nauraa kun se kompuroi juoksumatolla.

En ole koskaan mielestäni ollut mitenkään täysin toivoton tapaus verrattuna ikäisiini kavereihin, mutta käsittelen tätäkin aihetta tuonnempana. Omalla kohdallani monet asiat pitäisi olla “paperilla” kunnossa kumppanin löytämiselle, mutta tätä pohtiessa olen huomannut miten monimutkainen aihe tämä oikeasti on tai sitten vaan teen siitä sellaisen.

Olen liian kriittinen asioiden suhteen, mukaan lukien itseni. Näen itseni vaan kriittisessä valossa joka vastaavasti heijastuu mielialaan jossa vähättelen itseäni ja omia saavutuksia. Tämä taas on kaikkea muuta mitä pitäisi tuntea jotta voisi lähestyä naisia. Olen käsittänyt, että itsevarmuus korjaa hiukan karummankin ulkomuodon. Vaatimattomuus on suomalaisille tietenkin ominaista, mutta jossain kohtaa menee raja jossa itsensä vähättelemällä saa sen vaikuttamaan joka osa-alueeseen elämässä

Mitä enemmän aiheesta lukee ja etsii muiden kokemuksia, sitä enemmän tuntee olevansa hukassa. On iso määrä termejä, eri ryhmiä jotka harjoittaa tiettyjä elämän oppeja ja kasa “asiantuntijoita” jotka rahastavat “totuudella”. Myönnän, että olen käyttänyt liikaa aikaa näihin, mutta uskon, että joukossa on järkeviä pointtejakin. Tässäkin aiheessa sokeasti yhtä suuntaa seuraamalla voi päätyä huonoon paikkaan.

Olen käynyt jo klassisen kaaren missä otetaan red pill ja “ymmärretään” miten naiset toimii, sitten PUA (Pick Up Artist) teoriaa jolla saadaan äärimmäinen itsevarmuus lähestyä ketä vaan, lasketaan numeroita ja lopuksi laitetaan MGTOW lakki päähän ja kritisoidaan miksi naiset ovatkin ilkeitä ja miten heikossa asemassa mies on tässä kaikessa. Päivän lopuksi sitten luvataan NoFap lupauksia ja toivotaan, että naiset juoksee kadun toiselta puolelta syliin kun aistivat massiiviset testosteronin nousut. Uskokaan kun sanon, että tästä polusta ei jää mitään käteen ja sitä ei kannata kulkea pitkään. Katkeroituminen on yllättävän helppoa, pelottavaa jopa.

Olen myös hyväksynyt vuosia sitten sen, että parisuhteen syntyminen ei ole mikään ihmisoikeus ja kenelläkään ei ole velvollisuutta solmia parisuhteita toisen kanssa. Ihan kuten luonnossakin, kaikki pohjautuu selviytymiseen ja sitä kautta siihen kenellä on mahdollisuus lisääntyä. Me ihmiset vaan olemme saaneet käärittyä aiheen pehmeämpään pakettiin vaikka taustalla jyllää alkukantaiset funktiot. Disney prinsessat ja prinssit ovat luoneet illuusion jostain mitä ei oikeasti ole. Tämän ymmärrettyä näkee asiat objektiivisesta näkökulmasta joka vastaavasti auttaa näkemään omat virheet, syyt ja seuraukset. Miehet ja naiset hakevat tiettyjä piirteitä ja tämän päälle vielä vaikuttaa vallitseva kulttuuri ja sen hetkiset vivahteet. Riippuen myös missä asut, voivat mahdollisuutesi olla hyvät, huonot tai jotain siltä väliltä.

Jokaisen kortit on jaettu kun tänne tullaan, osan pakasta voi pelata elämän aikana, riskillä tai harkiten ja katsoa mihin ne riittää. Päätöksiä pitää tehdä ja niiden kanssa elää ja tämä on mielestäni tärkeää. Syitä yksinäisyydelle voi hakea mistä vaan, mutta enemmän tai vähemmän ratkaisut lähtevät itsestä. Voin vaan jossitella, että missä olisin nyt jos olisi uskaltanut ottaa itseäni niskasta kiinni ja mennyt juttelemaan tytöille nuorempana, olisinko nyt onnellisempi vai en. Ehkä jonain päivänä koen suuren itseluottamus boostin ja uskallan, ei tässä vielä ikäloppuja olla.

Päätin luonnollisesti käyttää omaa vahvaa elementtiäni ja etsiä seuraa netin kautta. Tutkin aihetta paljon, loin tunnuksia kaikkiin suomalaisiin sivustoihin. Iteroin kuvia, välillä jopa photoshopaten, kokeilin eri tekstejä ja ennen kaikkea olin aktiivinen ja lähetin paljon kohdennettuja viestejä. Harrastin tätä aktiivisesti vuoden verran käyttäen 4:ää eri sivustoa ja tämä ajoittui pre Tinder aikaan. Tunnukset poistin viiden vuoden päästä tästä aktiivisesta kaudesta. Syitä tähän oli monia. Maksuttomat sivustot muuttuivat maksullisiksi, ominaisuuksia karsittiin ja tarjonta oli tosi pientä eikä se ollut aktiivista. Suurin syy lähdölle oli se, että en saavuttanut mitään tuloksia. Arvioin lähettäneeni noi 350 viestiä joista vastauksen sain 10:een. Alueena oli koko Suomi. Näistä kahden kanssa sain pidettyä lyhyen viesti yhteyden, mutta niiden kariuduttua totesin tämän kortin pelatuksi. Näin jälkikäteen katsottuna olin luultavasti liian nuori ja silloin myös nettitreffailu koettiin epämuodikkaaksi ja siitä syystä pienen piirin puuhasteluksi.

Pian tämän jälkeen Tinder tuli kuvioihin. Ajattelin, että vihdoin voin siirtää kaiken oppimani nettitreffailusta Tinderiin ja saada tuloksia. Valitettavasti Tinder korostaa ulkomuotoa yli kaiken jolloin omat pelimerkit loppuivat kesken. En lannistunut vaan olen käyttänyt Tinderiä vuodesta 2015 tähän päivään asti. Alussa aktiivisesti ja sen jälkeen satunnaisesti. Matcheja olen saanut 4 vuoden aikana 25 joista yhden kanssa viestiä vaihtui enemmän kunnes radiohiljaisuus iski päälle. Tinder on hyvä jos satut olemaan siinä 10% miehistä joilla ulkomuoto täsmää naisten ihanteita, muuten olet sitten tuurin varassa. Ne parit viestit jotka sain vaihdettua mukavan oloisen naisen kanssa tuntuivat mahtavilta. Fiilis oli melkoinen ja siihen voisi jopa jäädä riippuvaiseksi.

Nettideittailussa tuntuu pätevän aika samat asiat mitä oikeassakin maailmassa. Itse näen, että ujous ja itsetunnon puuttuminen yhdistettyä jo luontaiseen introvertti -käytökseen tekee minusta näkymättömän. En myöskään kuulu ulkomuodollisesti siihen top kategoriaan. Olen pitkä, sporttinen ja päihteetön eikä minulla ole ongelmia elämässä, mutta tämä taas voi näyttäytyä tylsänä. Tästä syystä en usko nettideittailussa olevan minulle hyötyä, oli alusta/sovellus mikä tahansa ja tästä on jo merkittävä määrä omaa statistiikkaa.

Olen miettinyt monesti voiko olla onnellinen, mutta silti elää yksin. Itse pystyn. Ehkä ennen oli mahdollista eristäytyä muista ja ohjata se energia muuhun. Esimerkiksi munkit (ei leivokset) tekivät tätä ja ymmärrän luostareihin eristäytymisen hyödyt. Tässä ajassa on vaikeampaa toteuttaa samaa ja silti elää maailmassa joka on ärsykkeitä täynnä. En itse pyri tähän ja haluan olla normaali ihminen normaalissa maailmassa.

Järjellä ajateltuna ihmisen pitäisi olla onnellinen jos saa elää terveenä ja katto pään päällä. Olen huomannut, että näin ei kuitenkaan ole. Varsinkin kun elämässä tulee vastoinkäymisiä, mieli vetää yksinäisyyden esille joka taas potkaisee päähän vielä lujempaa. Kaikki elävät olennot pyrkivät lisääntymään ja ihmisellä vielä on läheisyyden tarve ja nämä on vieteistä voimakkaampia joten en usko, että näitä voi koskaan täysin poistaa yhtälöstä. En myöskään halua luopua niistä, koska ne ovat osa ihmisyyttä.

Tässä on ehkä se tärkein “oppi” jonka olen oppinut ja jonka haluan jakaa. Onnellisuuden kannalta on mielestäni tärkeää kokea välillä huonompia aikoja jotta arvostaa hyviä, mutta olla aina sinut itsensä kanssa ja jossain vaiheessa hyväksyä asioita. Elämä on vaikeaa kaikille ja jokaisella on omat kamppailunsa.

Itse pyrin välttämään omassa elämässä kaikkea keinotekoista, koska yleensä se myös vääntää yksinäisyyden esille. Sosiaalinen media, elokuvat/sarjat harvoin tuo hirveästi elämään, mutta niistä irti päästäminen tuo paljon etuja. Se aika minkä olen käyttänyt yksinäisyyden kanssa painimiseen olisi voinut käyttää paremmin. Sillä vaivalla olisi oppinut vaikka uusia kieliä tai kehittämään omaa osaamista muilla alueilla. On turha kokea kateellisuutta niitä kohtaan jotka ovat löytäneet jonkun vierelleen vaan kääntää se ihan toiseen suuntaan ja välttää joka tilanteessa vikojen etsimistä muista. Meillä kaikilla on tietty määrä tunteja ennen kun kellokortti leimataan viimeisen kerran joten mieti mistä saat parhaimman hyödyn. Itsesi kehittämisestä vai turhasta murehtimisesta. Itse koen löytäneeni tasapainon asioiden väliltä ja toivon sitä myös muille.

EDIT! Suuri kiitos kaikille kommentoijille! Ajattelin, että summaan tämän kaiken palautteen. Itselle tuli yllätyksenä se, että tämä aihe kosketti näin monia, tavalla tai toisella. Se on samalla rohkaisevaa tietää, ettei ole yksin asian kanssa, mutta toisaalta isossa mittakaavassa huolestuttava asia. On hyvä nähdä, että monet ovat sinut asian kanssa, mutta luulen silti, että monilla tulee hetkiä jolloin asia vaivaa. Tärkein on edelleen mielestäni se, että tiedostaa sen tunteen ja mistä se tulee, miksi tilanne on niin ja mitkä ovat syyt. Tämän jälkeen voi tehdä valintoja terveeltä pohjalta. Korjata ne syyt ja katsoa eteenpäin tai vaan hyväksyä tilanne ja löytää ne asiat elämästä josta saa tyydytystä ja hyväksyntää jos sitä kaipaa elämäänsä. Kaikessa myös välttää katkeroitumista ja syiden ulkoistamista muille.
Vaikka oman postauksen tarkoitus olikin vaan kertoa oma tarina ja aloittaa keskustelua aiheesta niin kommenttia tulikin melkoinen määrä ja ihan konkreettisia vinkkejä joista osasta itse olen jo ottanut kopin ja joista osaa on tarkoitus soveltaa tulevaisuudessa, kun saa pohjalle enemmän onnistumisia. Olin tavallaan hyväksynyt tilanteeni ja siinä mielessä heittänyt hanskat santaan, mutta kaikki vertaistuki ja vinkit loi sitä toivoa vielä tulevasta. Sain vahvistuksia omille fiiliksille, mutta myös uutta näkökulmaa moneen asiaan. Omalla kohdalla varmaan keskeisimmät ovat se, että näkee naiset ihmisinä siinä missä muutkin, aloittaa tarpeeksi matalalta ja kehittää sitä kautta rohkeutta toistojen kautta keräten onnistumisia ja varsinkin epäonnistumisia, koska niistä oppii. Samoin siirtää sitä focusta pois Tinder maailmasta oikeaan maailmaan ja arkisiin asioihin.
Parit pointit jotka heräsi kun luin kommentteja. Maksullinen puoli on varmasti ratkaisu monille, mutta mietin sitä, että voiko sillä myös olla niin paljon negatiivisia vaikutuksia jolloin se nettotulos jää negatiiviseksi tietyille ihmisille, lähinnä itseni kaltaisille joiden prioriteetissä se puhdas seksi ei ole ykkösenä vaan halu tuntea se toinen ja viettää aikaa, vaihtaa ajatuksia ja katsoa mihin se etenee. Tässä yhtälössä se tieto, että toinen on siinä vierellä vaan puhtaasti rahasta rikkoo fiiliksen vaikka se tietenkin on sen toisen oma päätös eikä ketään pakota tätä henkilöä. En sano etteikö tästä olisi hyötyä saada kokemuksia ja varmuutta siihen kun kohtaa jonkun joka on oikeasti mukana ilman tuntiveloitusta. Jokainen tietenkin pohtii omalta kohdaltaan, mutta tässä oli oma näkemys asiaan.
Toinen pointti jonka huomasin toistuvan oli ulkomaiset naiset. Olen jonkin verran aiheesta lukenut ja miten länsimainen mies nähdään eri kulttuureissa. Siinäkin on etunsa ja ihan validit syyt laajentaa skaalaa. Helposti tämän aiheen käsittää siten, että 50+ vuotiaat miehet lähtevät Aasian suuntaan hakemaan seuraa. Ei tietenkään kyse ole aina seksiturismista ja tuskin ketään nyt suoranaisesti tätä tarkoittikaan. Lähtökohtaisesti pidän siitä ideasta, että matkustamalla saa paremman käsityksen asioista ja mahdollisesti siinä samassa tutustuu uusiin ihmisiin ja se vastapuoli voi nähdä mielenkiintoisena sen mikä taas täällä nähdään tylsänä. Tässäkin aiheessa itselle herää samoja kysymyksiä mitä maksullisesta seurasta. Jos joku oikeasti ja aidosti haluaa viettää aikaa ja tutustua, olisi se optimaalinen tilanne. Jos taas motiivina on raha jonka mahdollisesti varakas länkkäri voisi tuoda kyseisen naisen elämään niin siinä kohtaa, ainakin omalta osalta miettisin asiaa uudestaan.
Tinder tuntuu jakavan myös mielipiteitä. Osa on sitä vastaan, osa näkee sen potentiaalisena ja osa ei edes halua koittaa. Näin siis kärjistettynä. Itse näen, että zumpailen näiden ääripäiden välillä, mutta tiedostan kuitenkin ne tietyt faktat. Tästäkin aiheesta tuli paljon hyviä vinkkejä ja molemmilta sukupuolilta. Tinderin kohdalla olen aina nähnyt ja näen edelleen ongelmana tai vahvuutena, riippuen henkilöstä sen ulkomuotoon keskittymisen. Tietenkin nykymaailma on hektinen jolloin visuaalisina otuksina voimme nopeasti käydä läpi tarjontaa, mutta tässä jalkoihin jää itseni tyyliset miehet. Yleensä mitä enemmän on valinnanvaraa, sitä ahdistavampaa ihmisille on vaikka olisi siellä valitsemis puolella kuten naiset. Kommenteissa tuli paljon vinkkejä joilla parantaa omia mahdollisuuksia, mutta vaan tiettyyn rajaan asti. Onneksi yleensä nämä ohjeet myös antavat sisältöä elämään ylipäätään kuten ulkomuodosta huolta pitäminen jolloin se on win & win. Yksi vinkki jonka huomasin itse hetki sitten on se, että on mielenkiintoista katsoa millaisia profiileja miehillä on Tinderissä, koska niitä vastaan kilpailet. Tämän ei saa antaa lannistaa vaan lähinnä sitä kautta näkee yleiset trendit ja kaavat joita käyttää tai välttää jos haluat erottua joukosta. Sama toimii Badoossa jota olen testaillut myös, mutta huonolla menestyksellä.
submitted by HowToPressASpaceBar to Suomi [link] [comments]


2019.04.05 15:12 sotesankari Miksi äänestää? Miten valita ehdokas?

Miksi äänestää?
Jos jätetään huomiotta kansalaisvelvollisuus ja osallisuus demokratiaan, miten olisi ihan puhdas valta. Viime eduskuntavaaleissa nukkuvien puolueeseen kuului noin 30% äänestäjistä. Tämä on merkittävästi enemmän kuin eniten ääniä saaneen puolueen (2015 Keskusta, 21%) valtakunnallinen kannatus. Jos edes neljäsosa nukkuvista (7,5% äänioikeutetuista) äänestäisi näissä vaaleissa, sillä olisi potentiaalia vaikuttaa merkittävän kovasti vaalituloksiin.
Eihän yhdellä äänellä ole väliä?
Kyse ei ole pelkästään omasta äänestäsi vaan myös esimerkistä minkä näytät. Puhumalla passivoivasti äänestämisestä levität myös lähiympäristöösi vaalipassiivista mielialaa. Tämä saa helposti sen aikaan että myös monet lähipiiristäsi jättävät sitten äänestämättä. Kannustusta tällaiseen näkee myös sosiaalisessa mediassa. Muissa länsimaissa organisoitu kampanja apatian lisäämiseksi on ollut osa projektia millä kaivaa maata demokratian jalkojen alta. Sitä paitsi, kuten yllä kuvasin, nukkuvien äänillä on merkitystä.
Äänestäminen on liian hankalaa!
Ei ole kun ennakkoäänestät. Marssit vaan minkä tahansa henkkarin kanssa lähimmällä ennakkoäänestyspaikalle ja se on siinä. Vaalipäivänä pitää mennä tiettyyn paikkaan, ennakkopäivinä onnistuu helposti ja spontaanisti.
Ehdokas on liian vaikea valita!
Jos ei seuraa aktiivisesti politiikkaa, voi tuntua vaikealta valita oma ehdokas. Kokoan tähän sen takia muutaman metodin millä voi äänestyspäätöksensä tehdä. En neuvo äänestämään mitään tiettyä ehdokasta tai puoluetta, mutta ehkä on helpompaa valita tietty metodologia oman päätöksen tueksi. Alle pari ehdotusta siihen.
1. Äänestä yhden kysymyksen perusteella
Yhden asian perusteella äänestäminen ei ole viisasta, mutta se on parempi kuin jättää äänestämättä. Voit helposti valita yhden aiheen (turvapaikanhakijoiden määrä, aktiivimalli, opiskeluleikkaukset) ja selvittää ehdokkaiden kannat siihen. Vielä parempaa, voit selvittää puolueiden kannat ja sen jälkeen äänestää sillä perusteella kyseisen puolueen ehdokasta fiilispohjalta.
2. Äänestä aihealueen perusteella
Tähän voit hyödyntää vaalikonetta. Esimerkiksi Hesarin vaalikoneessa pystyy valikoimaan tulokset aihealueen perusteella. Voit siis vastata vain tietyn alueen kysymyksiin ja laittaa kaikkiin muihin EOS, sen jälkeen katsoa tulokset vain sinua kiinnostavan aihealueen perusteella.
3. 3/3 malli
Mieti kolme asiaa mitä ehdottomasti kannatat ja kolme asiaa mitä ehdottomasti vastustat. Sitten siilaa ehdokkaat/puolueet tämän perusteella. Esimerkiksi jos haluat ehdottomasti puolueen/ehdokkaan joka kannattaa tai vastustaa perustuloa. Kolme kysymystä kumpaankin suuntaan pitää valintamäärän hallittavana. Loput asiat voivat olla sellaisia mistä sinulla ei ole suurta fiilistä. Listan tekeminen auttaa myös hahmottamaan omia arvojasi, jolloin voitkin päätyä valitsemaan ehdokkaan monimutkaisemman kriteeristön perusteella.
4. Ultimate pro model
Tee pari vaalikonetta ja katso mitkä puolueet (sekä ehdokkaat) nousevat esille. Katso tämän jälkeen puoluejohtajien linjaukset ja/tai puolueohjelma, valitse parhaiten itsellesi sopiva puolue ja sen sisältä paras ehdokas. Älä etsi täydellistä vaan määritä ne asiat mitkä ovat itsellesi tärkeitä.
Kommentoijat voivat esittää mielellään vaihtoehtoisia, lähestyttäviä tapoja äänestyspäätöksen tekemiseksi. Älkää suositelko mitään tiettyä ehdokasta tai puoluetta; se ei ole nyt pointti vaan äänestämisessä yleisesti auttaminen. Mulle on ihan sama vaikka äänestätte Himmlerin haamua, kunhan äänestätte.
submitted by sotesankari to Suomi [link] [comments]


2019.03.31 13:18 ylivaltaa Ajatuspoliisi vahvana jälleen, jaetaan novelli tänne

Kirjoitin lyhyen novellin vastineena ylilaudalta otettuun postaukseen, sain tästä hyvästä 2vko bannit ja syynä "väkivaltafantasiat". Voitte itse päätellä ihannoinko tässä väkivaltaa vai ottavatko moderaattorit dystopiassa kuvaamani median alkuaskeleita.
Alkjuperäinen ketju:https://www.reddit.com/Suomi/comments/b7kxtl/set%C3%A4_arkadia_moni_nukkuu_jo_nyt_huonosti_pelk%C3%A4st%C3%A4/ejslsxl/?context=3

***
Heräät työpäivään Suvelan kolhoosissa.
Käyt suihkussa säännöstellen vettä, peset hampaat marketin kansalaistahnalla ja suuntaat kerran kahdessa tunnissa kulkevalla 30-vaunuisella junalla kohden Helsinkiä.
Junamatka menee vielä puoliunessa, koska edellinen työpäivä päättyi iltayhdeltätoista ja kello on nyt vasta viisi aamulla. Veroja on pitänyt korottaa, työpäivään tehdä Kiky 4.0 ja yhteiskunnan palveluita säästellä, jotta maahanmuuton ja eläkepommin kustannukset saadaan katettua. Väestöstä 10% on yksityisellä puolella työssä valtaosan ollessa maahanmuuttaneita opiskelijoita ja harmaantuvia valkolaisia.
Helsinkiin päästyäsi laahustat tuttua reittiä Rautatieaseman läpi kohden työpaikkaasi.
Muhamedintielle päätyäsi se iskee:
"Tämä ei ollut aina näin".
Muistat vielä kuinka lähijunassa kuulit ihmisten puhuvan ymmärtämääsi kieltä. Katsot ympärillesi ja et näe lisäksesi kuin eläkeläisiä, joilla on sama ihonväri kuin sinulla. Pälyilet ympärillesi nähdäksesi edes yhden nuoren valkoisen. Heitä ei ole.
YLE on pitkään julistanut, että tilanne on täysin uusi normaali, mutta lasket mielessäsi "2+2 on neljä". Niinkauan kuin tämä pitää paikkansa muistat ettei tilanne aina ollut näin! Juokset Uus-Ruotsalaiselle Teatterille - jos jossain on suomenruotsalaisia valkoisia, niin ainakin sielä! Teatterissa on käynnissä Koraanin lukupiiri. Ei yhtään valkoista.
Olet jo myöhästymässä työvuorosta ja painelet Muhamedintieltä ratikalla kohti nimensä säilyttänyttä Arabiaa. Matkalla näet nuorten irakilaismiesten laumoja, sekä kolme juopunutta valkoista eläkeläistä jonottavan Hurstin valinnassa Suomelle annettavaa YK:n ruoka-apua. Näet lastenvaunujen kolonnia, joita työntävät siniseen kankaaseen verhoutuneet naiset, mutta sormien väristä päättelet ettei kukaan heistäkään ole valkoinen. Mielessäsi koetat lopettaa väärän ajatuksen valkoisten etsimisestä. Valkoinen on rasismin väri ja rasismi on väärin. Alitajuntasi toistelee 2+2 on neljä.
Selaat kahdeksan vuotta vanhaa kännykkääsi etsien tietoa mitä valkoisille tapahtui. Ruudullesi hyppää saman tien kuva Fobbasta, joka ilmoittaa vihahakusi olevan laiton. Saat sen sijaan YLEn uutisen siitä, kuinka multikulttuurisuus teki maasta rikkaamman. Uutisen mukaan ennen suomalaisilla oli kurjempaa ja kaikki söivät vain perunoita raakana. Muistat, että tämä oli eri tavalla, mutta et voi yhdistää muistoasi mihinkään. 2+2=4.
Saavuttuasi työpaikallesi vihahakusi on käynnistänyt hälytyksen ja sinut otetaan kiinni. Paikallinen vihapoliisi ja uskonnollinen poliisi vievät sinut Pasilan poliisitalon kellariin, jossa kiveksiisi liitetään sähköjohdot. Tajuntasi tuntuu räjähtävän, kun uskonnollinen poliisi lyö sähköt päälle.
"Suomi on aina ollut multikulttuurinen!" vihapoliisi huutaa korvaasi.
- Mutta muistan toisin, koetat sopertaa kyyneleet silmistäsi valuen. Uusi sähköshokki.
"Suomessa on aina ollut muslimienemmistö", uskonnollinen poliisi huutaa. Kipu huumaa mielesi ja naama vääntyy tuskaiseen irvistykseen.
"Montako sormea minulla on pystyssä?" vihapoliisi tivaa.
Silmäsi näkevät neljä sormea, mutta kuulet suusi vastaavan:
-Viisi
"Sano, kiitos vihreät."
Kuulusteluhuoneen ilma tuntuu tunkkaiselta ja haistat sielä olevan vanhan veren ja ulosteen.
- Kiitos vihreät, mumiset.
submitted by ylivaltaa to SuomiBannatut [link] [comments]


2019.03.30 10:50 krieves Jordan Petersonin 42 sääntöä elämään

Tuli tällainen biisi vastaan, ja ajattelinpa tästä inspiroituneena tehdä koosteen mistä tuo yksi maailman parhaista psykologeista (yli 9000 akateemista sitaattia!) oikein pälättää. Joskus kun tästä miehestä puhuu, niin vastakeskustelijalla on joku tragikoominen näkemys miehestä (jotkut pitävät häntä alt-right hahmona, mikä on täydellisen absurdia ottaen huomioon että alt-right vihaa häntä koska hän ajaa ihmisiä pois ääriliikkeistä ja ohjaa heitä ottamaan vastuuta itsestään).

Petersonin 42 sääntöä elämään:

  1. Puhu totta, tai älä ainakaan valehtele
  2. Älä tee asioita, joita vihaat
  3. Toimi niin, että voit kertoa totuudenmukaisesti siitä miten toimit
  4. Pyri siihen, mikä on merkityksellistä. Älä siihen, mikä on kätevää
  5. Jos pitää valita, niin ole se joka oikeasti tekee asioita. Älä se, joka näyttää tekevän asioita
  6. Ole tarkkaavainen
  7. Oleta, että henkilö, jota kuuntelet saattaa tietää asioita, joita sinun tulisi tietää.
  8. Kuuntele heitä tarpeeksi, jotta he jakavat tämän tiedon kanssasi
  9. Suunnittele ja tee työtä romanssin ylläpitämiseksi ihmissuhteissasi
  10. Ole varovainen siitä kenelle jaat hyviä uutisia
  11. Ole varovainen siitä kenelle jaat huonoja uutisia
  12. Jätä edes yksi asia paremmin kuin se oli, minne ikinä menetkin
  13. Mieti kuka voisit olla, ja tee työtä omistautuneesti sen eteen
  14. Älä anna itsesi tulla ylimieliseksi tai katkeraksi
  15. Yritä tehdä yhdestä huoneesta talossasi niin kaunis kuin pystyt
  16. Vertaa itseäsi siihen kuka olit eilen, älä toiseen ihmiseen tänään
  17. Tee niin paljon työtä kuin pystyt edes yhden asian eteen, ja katso mitä tapahtuu
  18. Jos vanhat muistot saavat sinut vieläkin itkemään, kirjoita ne ylös huolellisesti ja täydellisesti
  19. Ylläpidä suhteitasi ihmisiin
  20. Älä varomattomasti vähättele sosiaalisia instituutioita tai taiteellisia saavutuksia
  21. Kohtele itseäsi niin kuin olisit joku, jonka auttamisesta olet vastuussa
  22. Pyydä joltakulta pieni palvelus, niin että he voivat tulevaisuudessa pyytää sinulta palveluksen
  23. Kaveeraa ihmisten kanssa, jotka haluavat sinulle parasta
  24. Älä yritä pelastaa ketään, joka ei halua tulla pelastetuksi
  25. Ole varovainen kun pelastat jonkun, joka haluaa tulla pelastetuksi
  26. Mikään hyvin tehty asia ei ole merkityksetön
  27. Aseta talosi täydelliseen kuntoon, ennen kuin kritisoit muuta maailmaa
  28. Pukeudu niin kuin henkilö, joka haluaisit olla
  29. Ole tarkka puheessasi
  30. Seiso suorassa ja olkapäät takana
  31. Älä vältä pelottavia asioita, jos ne ovat tielläsi, mutta älä tee tarpeettoman vaarallisia asioita
  32. Älä anna lastesi tehdä mitään, mikä saa sinut karsastamaan heitä
  33. Älä tee vaimostasi piikaa
  34. Älä piilottele epämiellyttäviä asioita sumuun
  35. Huomaa, että mahdollisuus väijyy siellä, missä vastuu on hylätty
  36. Lue jotain, joka on kirjoitettu merkittävän ihmisen toimesta
  37. Silitä kissaa, kun tapaat sellaisen kadulla
  38. Älä häiritse skeittaavia lapsia
  39. Älä anna kiusaajien selvitä kiusaamisestaan
  40. Kirjoita hallitukselle kirje, jos näät jonkun asian, joka tarvitsee korjaamista, ja ehdota ratkaisua
  41. Muista, että se mitä et vielä tiedä on tärkeämpää kuin se, minkä tiedät
  42. Ole kiitollinen kärsimyksestäsi huolimatta

Bonus: lukulista itsesi sivistämiselle (audiokirjoina löytyy ainakin englanniksi):

· 1. Brave New World – Aldous Huxley
· 2. 1984 – George Orwell
· 3. Road To Wigan Pier – George Orwell
· 4. Crime And Punishment – Fyodor Dostoevsky
· 5. Demons – Fyodor Dostoevsky
· 6. Beyond Good And Evil – Friedrich Nietzsche
· 7. Ordinary Men – Christopher Browning
· 8. The Painted Bird – Jerzy Kosinski
· 9. The Rape of Nanking – Iris Chang
· 10. Gulag Archipelago (Vol. 1, Vol. 2, & Vol. 3) – Aleksandr Solzhenitsyn
· 11. Man’s Search for Meaning – Viktor Frankl
· 12. Modern Man in Search of A Soul – Carl Jung
· 13. Maps Of Meaning: The Architecture of Belief – Jordan B. Peterson
· 14. A History of Religious Ideas (Vol. 1, Vol. 2, Vol. 3) – Mircea Eliade
· 15. Affective Neuroscience – Jaak Panksepp


Oikein mukavaa lauantaita rakkaat kanssariitelijäni!

E: Joku mietti voiko Peterson oikeasti olla huippupsykologi. Tässä hieman kontekstia:

Petersonilla on h-indeksi 52. Tässä sekä psykologian että muiden tieteenalojen h-indexejä. Peterson on ihan selkeästi 1%:ssa maailman ajattelijoista (Price's law).

Computer Science H-index mean 23, median 21
Psychology H-index mean 26, median 19
Nursing H-index mean 20, median 18
Social Sciences H-index mean 19, median 16
Physics/maths H-index mean 23, median 22
Bio-medicine H-index mean 28, median 25
submitted by krieves to Suomi [link] [comments]


2019.02.21 00:53 JuostenKustu Sellainen päivä.

Aluksi varoitus, teksti voi olla jonkun mielestä inhottavaa, liittyy tikattuun haavaan.

En tiedä mikä olo tai tunnetila tässä on päällimmäisenä, oli sen verran erilainen päivä tänään. Perjantai 15. pv kävin ympärileikkauksessa, ja pensseli on tikattuna ja perjantaista asti todella arkana. Saikkua tuli ma-ti, tänään jouduin käymään töissä vaikka en omasta mielestä vielä ole ihan kunnossa. Pari viime päivää on tuo meisseli alkanut tuntumaan entistä kipeämmältä. Töissä piti kuitenkin vain pari juttua tehdä, koska torstaina laitteet luovutetaan asiakkaalle, pientä viimeistelyä vain. Kävely on aikamoista löntystelyä, mutta arvelin että selviän kyllä kunhan väsään jonkin sortin paketin värkin ympärille suojaksi. Apteekista sitten hain jotain rasvasidettä ja harsoa, ja oikein toimivan siteen sain aamulla tehtyä.

Töissä huomasin aika äkkiä, ettei tästä oikein tule mitään, mutten saanut järkättyä ketään tuuraajaa joten hammasta purren tein loppuun. Tietenkin tuli mutkia matkaan, kesti loppujen lopuksi sitten sen kahdeksan tuntia, kun olin etukäteen laskenut että selviän korkeintaan neljällä. Töiden jälkeen kotiin suihkuun, ja eikös se side ollut juuttunut tikkeihin kiinni. Lähemmäs puoli tuntia seisoin suihkussa kunnes sain varovasti siteen irti. Taisi pari tikkiäkin lähteä samalla. Nyt oli vehje jo sen verran kipeä, että soitin päivystykseen, ja kehottivat tulla näyttämään.

Tässä vaiheessa alkoi olla nälkä, joten ajoin mäkkärin kautta päivystykseen, vedin kahvin ja parit tuplajuustot matkalla. Päivystyksessä kuuntelin kolmisen tuntia, kun joku nisti haukkui jokaista ohikulkenutta lääkäriä ja hoitajaa. Lääkäri oli määrännyt kaverille Buranaa, ja sehän ei käynyt päinsä, piti saada vahvempaa. Lopulta pääsin itsekin asioimaan, ja onneksi lääkärillä oli hyviä uutisia. Normaalilta näyttää, on varmasti kipeä mutta on kuitenkin myös parantunut ihan hyvin. Tikit lähtee itsestään, oli varmaan jotain jo suurimmaksi osin sulaneita kun ei näkynyt sellaisia jälkiä siitä mistä ne lähti. Sain loppuviikon saikkua, ja reseptille jonkun voiteen jonka käyn huomenna hakemassa.

Pääsin kotiin parkkipaikalle 20:30. Muistin, että tyttöystävä pääsee töistä klo 20, joten jäin autoon odottamaan. Parin minuutin päästä se kurvasikin jo pihaan. Kävelimme yhdessä kotiin, ja siinä linkutellessa huomasin, että onpas nainen vaisuna tänään, ja taisi olla muuten eilenkin. Ei oikein vastaa mihinkään, sanoisinko jopa että vähän tyly oli. Noh, varmaan väsynyt rankkojen työpäivien jälkeen, kun tekee tuplavuoroa sairastapausten vuoksi.

Mentiin aika nopeasti nukkumaan. Siinä tapani mukaan luin pari tuntia uutisia ja selailin reddittiä, kunnes jotenkin yhtäkkiä muistin, että ei saatana, nyt on 20.pv. Tyttöystävän synttärit oli 19., ilmankos se olikin niin kiukkuinen. Siinä sitten mietin, että mitä helvettiä nyt teen. Päätin siinä puolen minuutin harkinnan jälkeen hiippailla pihalle ja ajaa Kaaren 24h Prismaan, jospa sieltä hyvällä tuurilla saisi kukkia ja vaikka jotain hyvää aamupalaa yllätykseksi. Puin sitten päälle ja painelin kylmässä autossa Kannelmäkeen ostoksille. Mukaan tarttui kukkapuska, onnittelukortti, berliinimunkkeja, rahkaa, mehukeittoa ja pari täytettyä patonkia. Ostin myös itselleni uuden vedenkeittimen. En muistanut kuinka järkyttävän kokoinen tuo Prisma on, oli aikamoinen homma kierrellä putiikkia, mutta hätä ei lue lakia.

Tuossa puoli yhden maissa pääsin kotiin, eikä väsytä vielä yhtään. Oli kyllä harvinaisen tapahtumarikas päivä minun tasapaksussa elämässäni. Toivotaan nyt, ettei tuo kovasti pahastu. Tässä on vaan ollut niin paljon kaikkea muuta mielessä, lähinnä tuo pensseli ja vielä tärkeät työasiat juuri pahimpaan aikaan. Nyt pitää hankkia oikein kunnon lahja ja äkkiä, kunhan ensin selvitän mitä hän haluaa. Ei meillä yleensä mitään isoja lahjoja osteta, kun ei kumpikaan oikein tykätä saada lahjoja, marraskuussa sain Star Wars-suklaapaketin. Olisi kuitenkin pitänyt muistaa se itse syntymäpäivä, voi hemmetti kun on nyt kusipäinen olo tuon takia. Anteeksi jos TMI näistä pippelivaivoista. Mukava oli kuitenkin kirjoittaa, tässä kun pääsi vauhtiin niin tulihan tätä tekstiä sitten aikalailla.
submitted by JuostenKustu to arkisuomi [link] [comments]


2018.12.05 15:22 TupakkaHeikki Onko tää vaan ulkomaalaisten kusetus?

Elikkäs mun ensimmäinen postaus tänne foorumille ja haluaisin vähän kysellä, että onko ketään muuta, ulkomailla tai suomessa kohdeltu kaltoin internet palveluntarjoajan saralta? Miten jos on? Olen 21-v opiskelija Hollannissa ja olen omaksi harmikseni raapustanut puumerkkini T-mobile nimisen yhtiön piskuisen sopimuksen alaosaan.

Ensimmäinen luku.
Nyt sitä nettiä!

Ensimmäinen ja kohtalokkain kosketukseni tämän firman kanssa oli viime syyskuussa, kun olimme asuneet tyttöystäväni kanssa Hollannissa jo kuukauden päivät, eikä meillä vielä ollut kotona wifi yhteyksiä. Menin itse käymään ensimmäistä kertaa pahoilaisen pesässä tietämättäni sen olevan virhe. Kysyin, että "täältäkö sitä internettiä saa?", johon tämän yhtiön nuori nais kätyri nyökkäsi hollantilaista päätään ja ohjasi minut sisään. Kyselin mikä liittymä olisi paras minulle, millaisia internet mahdollisuuksia kotiini olisi mahdollista saada ja paljonko sellainen maksaa. Kätyri esitteli minulle kaksi erilaista tuotetta joista ensimmäinen oli minulle tutuin, pieni musta Huawei mokkula. Tämän jälkeen hän esitteli minulle kyseisen liikkeen kruunujalokiven, valkoisen, noin kilon sokeripaketin kokoisen ja näköisen Huawei routerin. Ilmaisin kiinnostukseni ensimmäiseen vaihtoehtoon koska se tuntui minusta tutumalta, koska meillä kotona Suomessa oli käytetty kyseistä laitetta. Tämän jälkeen nuori kätyri selitti minulle, että se olisi juuri sopiva minun talouteeni ja kuinka se toimii. Seuraavaksi hän kysyi minulta, minkälaisen internet liittymän haluaisin ottaa tämän laitteen kanssa. Vastasin haluavani rajattoman ("unlimited") liittymän, jonka jälkeen kätyri nyökkäsi jälleen hollantilaista päätän ja selitti minulle huonolla menestyksellä, kuinka minulla on käytettävissä 30 gigaa nettiä kuussa ja käytettyäni sen voisin ladata tämän yhtiön omasta aplikaatiosta loputtomasti lisää gigoja. Tyhmänä suomalaismiehenä ajattelin, että tämän 30 gigan jälkeen saan loputtoman netin koko loppu kuukaudeksi ja minun ei tarvisi koskea siihen saastaiseen äppiin sen jälkeen. Tässä vaiheessa olin avain myyty ja viimeisen kuukauden vietettyäni internet paastossa olin valmis tekemään kaupat. Kätyri selitti minulle, kuinka minun kannattaa ottaa kahden vuoden sopimus, koska se on paljon halvempi kuin vuoden sopimus. Otin liittymän kahden vuoden sopimuksella ja pienellä Huawei mokkulalla varustettuna.

Toinen luku.
"Hei, mua on ureoitu silmään!"

Kotiin päästyäni avasin saamani laatikon ja aloitin välittömästi internetin hyväksikäytön. Toisena internetin täyteisenä päivänä huomasin, että mikään sivu ei lataa enää. Avasin puhelimestani sen saatanallisperkeleellisen äpin vain huomatakseni, että olimme kahdessa päivässä käyttänyt ne kolmekymmentä gigaa tyttöystäväni kanssa. Lisäsin lisää internettiä, joka kului silmänräpäyksessä ja mietin "mitä helvettiä?". Tutkailin sitä pahoilaisen kehittämää äppiä hetken ja tajusin että pystyn lisäämään vain 1 gigan kerrallaan koko loppu kuukauden ajan, "Täähän on jees :-)".

Kolmas luku.
Päävastus

Seuraava mittelö kyseisen firman kanssa tapahtui 3 päivää myöhemmin, jolloin laitoin mustan nahkatakkini päälle ja lähdin sotkemaan Helkamallani pakarat kireinä kohti T-mobilen pahuuden luolaa. Saavuttuani paikalle minut otti vastaan liikkeestä vastaava "supervisor" aka päävastus. Hän oli lähemmäs toista metriä suuri, mitä luultavimmin pienimunainen Etelä-Hollannin välisrajan runkkari ja valmiiksi ärsyyntyneen näköinen mies oletettu. Minä, pygmin mitoissa en antanut sen häiritä enkä päästänyt pelkoa viiltämään nahkatakkini lävitse vaan kävin suoraan taistoon. Kerroin tilanteeni, kuinka minulle oli myyty tuote, joka ei sovellu minulle ja että haluan vaihtaa liittymäni vuoden mittaiseksi. Päävastus nyökkäsi ja pahoitteli tapahtunutta väärinkäsitystä, jonka jälkeen hän kysyi minulta haluaisinko vaihtaa mokkulani valkoiseen routeriin. Kysyin, ”paljonko se maksaa?” johon päävastus vastasi, ”216e”. Katsoin häntä tyrmistyneenä ja sanoin ” Tuon on aivan liikaa, haluan perua sopimukseni”. Päävastus katsoi minua ja sanoi ettei se olisi mahdollista, koska olen jo allekirjoittanut yhden sopimuksen. Hän sanoi voivansa purkaa sen ja kirjoittaa minulle uuden sopimuksen uudella vuoden liittymällä. Hyväksyin tappioni ja sanoin ottavani vuoden sopimuksen ja valkoisen routerin. Seuraavaksi päävastus alkoi selittämään minulle, kuinka uudessa liittymässäni on käytettävissä 100 gigaa nettiä kuukaudessa yhteen putkeen, jonka loputtua saan automaattisesti päivittäin 5 gigaa ja käytettyäni sen voin ladata 2 gigaa maksutta niin monta kertaa kuin haluan päivän aikana. Sanoin haluavani kyseisen liittymän, jonka jälkeen maksoin routerin ja liittymmän avausmaksun. Lähdin paholaisen luolasta toiveikkaana ajatellen, että tämä olisi ollut viimeinen kerta kun minun olisi kohdattava päävastus tai hänen kätyrinsä.

Neljäs ja viimeinen luku.
Viimeinen taisto

Kuukausi viimeisestä yhteenotosta on kulunut ja on aika maksaa laskut. Huomaan, että internetin laskutus hinta on alhaisempi kuin mistä olin päävastuksen kanssa sopinut. Soitin välittömästi asiakaspalveluun ja kysyin puhelimen toisessa päässä olevalta kätyriltä, miksi laskuni oli väärän hintainen. Sain häneltä vastauksen, joka huolestutti minua. Hän sanoi minulla olevan uusi kahden vuoden sopimus, joka oli tehty vanhan sopimuksen tilalle. Laitoin puhelimen kiinni, hyppäsin jälleen Helkamani selkään ja poljin raivokkaasti kohti pahuuden pesäkettä. Saavuttuani paikalle etsin katseellani päävastusta ja huomasin että tämä kyseinen puoskari oli anastamassa lisää käteistä paremmasta tietämättömiltä sieluilta. Minua aikaisemmin kusettanut nais kätyri kysyi minulta, kuinka hän pystyisi auttamaan minua. Kerroin hänelle, kuinka olin viimeksi sopinut päävastuksen kanssa vaihtaneeni mokkulani ja kahden vuoden liittymäni, vuoden mittaiseen sopimukseen ja valkoiseen routeriin. Selitin hänelle, että sain laskun, joka ei ollut saman hintainen josta olin päävastuksen kanssa sopinut ja että olin soittanut asiakaspalveluun kuullakseni minulla olevan kahden vuoden sopimus. Kätyri avasi tietävänkoneensa ja näytti minulle sopimuksen, jonka olin viimeksi allekirjoittanut. Hän osoitti jotain hollannin kielistä hieroglyfiä ja sanoi ”tässä lukee, kaksi vuotta”. Kerroin hänelle, kuinka viime kerralla päävastus oli nimenomaan selittänyt minulle siitä, miten laskuni hinta tulee nousemaan, kun nyt otan vuoden sopimuksen. Kätyri kääntyi ja sanoi päävastukselle jotain hollanniksi, johon päävastus vastasi samalla kielellä ja osoitti minua. ”Hän sanoi, että ette ole puhuneet mitään vuoden sopimuksesta”, kätyri sanoi minulle. Käännyin kohti päävastusta ja sanoin, ”Mitä vittua nyt seis? Viimeksi sovimme vuoden sopimuksesta”. Päävastus osoitti jälleen minua ja puhui kätyrilleen hollantia, joka sanoi minulle saman kuin aikaisemmin. Tilanne näytti epätoivoiselta ja tuhahdin kätyrille, että haluan purkaa koko sopimuksen nyt. Jälleen kerran sama kätyri – päävastus dialogi jatkui hollanniksi, jonka jälkeen nais kätyri sanoi minulle, että he ovat tehneet jo poikkeuksen minun kohdalla, kun olen saanut vaihtaa mokkulan routeriin ja eivätkä aio purkaa sopimusta. Kätyri jatkoi sanoen, että olin viime kerralla valehdellut päävastukselle sanomalla, että kyseinen nais kätyri oli pakottanut minut ostamaan väärän tuotteen ensimmäisellä kerralla (tää rasautti rusinat). Katsoin kätyriä ihmeissään ja sanoin ”En ole sanonut noin. Et pakottanut ketään ostamaan mitään, minänähän sen tuotteen valitsin ostaa. Sanoit, että tää on se mitä sä tarviit ja selitit tuotteen huonosti, that’s it”. Hollanti dialogi jatkui ja päävastus väitti minun valehtelevan kaikesta mitä olin juuri sanonut. Tässä vaiheessa minulla oli pokeri termein kaksi vaihtoehtoa, all in tai fold. Voisin solvata koko lafkan ja yrittää saada haluamani ratkaisun aggression kautta, tai voisin ottaa nappulani, säilyttää ylpeyteni ja lähteä pois. Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Sanoin kätyrille ja päävastukselle, ”selvä sitten ja hyvää päivän jatkoa”. Poistuin tuosta Perkeleen kotipesästä lyötynä ja vannoin etten ikinä astuisi sisään niistä porteista uudestaan.

Nyt noin neljä kuukautta myöhemmin kitsastelen yhä ton kyseisen sopimuksen ja valkoisen sokeritopan kanssa. Mulla on tyhmä ja sinänsä värinkäytetty olo asiasta. Osittainhan tää oli mun vika myös, mutta silti vaivaa se, että asiakas ei näköjään ole aina oikeassa. Olis pitäny ottaa paremmin selvää asiasta, eikä allekirjottaa hollannin kielistä sopparia ilman käännöstä. Tää ”novelli” kerto mun kokemuksesta ulkomaalasesta palveluntarjoajasta, niin jos jollain on jotain vastaavia kokemuksia suomesta tai ulkomailta niin kertokaa ja jakakaa.

submitted by TupakkaHeikki to Suomi [link] [comments]


2018.09.21 16:27 KuskiBoi Redditin autoexpertit, minkälainen ajoneuvo sopii taajama-ajoon?

Elikkäs, meillä on pieni perheravintola joka tekee myös kotiinkuljetuksia. Nykyinen auto on ihan loppuun asti ajettu ja tässä suunnitellaan uuden hankkimista. Autolla tultaisiin lähinnä ajamaan yhden taajaman sisällä niitä kotiinkuljetuksia. Emme vaan ole varmoja minkälainen auto sopisi tähän tarkoitukseen, joten ehkä joku asiantuntevampi voisi antaa oman näkemyksensä pariin kysymykseen jotka ovat vaivanneet? Kovasti on koitettu googletella vastauksia, mutta tulee vaan jotain asiaanliittymätöntä tieto vastaan. :/

- Automaattivaihteisto houkuttulee, lähinnä ajomukavuuden kannalta. Mutta kestääkö automaattivaihteisto (siis paremmin/huonommin kuin manuaali) sitä, että sillä ajetaan lähes pelkästään 30-50km/h nopeuksilla?

- Ja korimalli... farmarit ja pakettiautot tietenkin siitä hyviä että saa paljon tavaraa takatilaan, mutta kestäisikö kenties joku kevyempi kolmiovinen paremmin sitä taajama-ajoa? Yleensä aika pieniä ne kuljetukset, mutta välillä on myös catering keikkoja. Mutta todella harvoin, eli ehkä kannattaisi kumminkin tyytyä pienempään autoon, ja vaikka vuokrata paku tarpeen mukaan?

Kiitos jo ennakkoon jos joku jaksaa auttaa.
submitted by KuskiBoi to Suomi [link] [comments]


2018.07.10 12:49 outoandroid Klever infoa

Ei enää kadonneita laskuja eikä unohtuneita eräpäiviä. KLEVER tekee kuluttajalaskujen maksamisesta helppoa ja vaivatonta! Pian KLEVER mullistaa myös maksutavat, yhdistämällä mobiilin laskutuksen ja laskujen rahoituksen uudella, uniikilla tavalla. Tämä sisältö on saatavilla myös englanniksi ruotsiksi Tarinamme Uutiset:
4.7.2018 Klever on solminut yhteistyösopimuksen Pohjoismaiden suurimman laskunvälittäjän, PostNord Strålforsin kanssa. Lue tiedote täältä. 4.7.2018 Exiteistä ja kansainvälistymisestä tunnettu Mats Wolontis on Kleverin uusin hallituksen jäsen. Voit lukea blogikirjoituksen, jossa hän myös kertoo miksi hän päätti sijoittaa Kleveriin täältä. 
Rakastan maksaa laskuja – said no one ever
Myönnetään pois, laskujen maksaminen ei ole kenenkään mielestä mukavaa. Se on vaivalloista ja ikävää. Maailma digitalisoituu vauhdilla. Lähes kaiken tarpeellisen voi jo hoitaa mobiilisti. Mutta miksi laskumme kuitenkin saapuvat yhä paperisina postilaatikkoon?
Euroopassa lähetetään 18 miljardia kuluttajalaskua kuluttajille vuosittain, joista n. 80% on paperilaskuja. Paperilasku on paitsi kallista ja ympäristöä kuormittavaa, myös hankalaa laskutusketjun jokaiselle osapuolelle. Paperilasku katoaa kotona tai joskus jopa ennen kuin se löytää perille. Se unohtuu maksaa eikä laskuihin pääse käsiksi matkoilla. Edes laskunvälittäjät eivät ole tyytyväisiä paperilaskujen toimittamiseen, sillä se on kallista, tehotonta ja sitoo paljon resursseja.
Kaikista kuluttajalaskuista noin 22% maksetaan myöhässä. Monesti syy maksun myöhästymiseen on muualla kuin rahojen puutteessa. Lasku saattaa olla kadonnut, unohtunut tai kuluttaja ei välttämättä ole edes tietoinen laskusta. Tämä johtaa monenlaisiin ikäviin tilanteisiin: maksumuistutuksiin ja perintään, pahimmillaan palvelun katkaisuun. Yritykselle myöhästynyt lasku tarkoittaa aina hitaampaa kassavirtaa.
Digiaallon mukana tulleet sähköpostilaskut ja e-laskut eivät ole tuoneet merkittävää apua ongelmaan. Sen sijaan kuluttaja haroo hiuksiaan muistellessaan mistä kanavasta hänen kuuluisi mikäkin lasku löytää. Vaikka pankkien tarjoama e-Lasku on ollut jo pitkään markkinoilla, ei se ole saanut vallattua kuluttajia puolelleen tehokkaasti. Tämä johtuu pääosin huonosta käyttökokemuksesta palvelun käyttöönotossa, jonka suunnittelussa kuluttajaa ei ole ollut keskiössä, sekä integraatioiden puutteesta – laskunvälittäjät eivät aktiivisesti ohjaa meitä kuluttajia e-Laskun pariin.
Kleverin tarina sai alkunsa 2015, kun Jeanette Samuelsson ja Simon Sandvik näkivät mahdollisuuden koko laskutusketjun tehostamisessa ja päättivät ratkaista nämä ongelmat niin kuluttajan, laskuttavan yrityksen kuin laskun välittäjänkin osalta. Syntyi mobiilisovellus Klever, jolla laskujen maksaminen on, no, niin mukavaa, kuin laskujen maksaminen nyt vaan voi olla. Klever tuo laskujen maksamisen nykypäivään
Klever mobiilisovellus on kuluttajalle helpoin tapa maksaa laskuja. Ei enää kadonneita laskuja, unohtuneita eräpäiviä eikä turhia maksumuistutuksia! Klever kokoaa kuluttajan kaikki laskut samaan sovellukseen, ilmoittaa notifikaateilla saapuneista uusista laskuista ja lähestyvistä eräpäivistä sekä hoitaa laskun vahvistetuksi vain yhdellä pyyhkäisyllä. Kleverissä ei näpytellä viitenumeroita, viivakoodeja tai muitakaan merkkijonoja. Mikäli maksumuistutuksia tulee, niputtuvat ne sovelluksessa alkuperäisen laskun yhteyteen.
Paperilaskujen konvertointi mobiililaskuksi onnistuu yksinkertaisesti ottamalla valokuva saapuneesta paperilaskusta sovelluksella, jolloin Klever osaa lukea sen ja muuttaa laskun digitaaliseen muotoon käyttäen Optical Character Recognition (OCR) -teknologiaa. Tehtyään tämän ensimmäisen kerran, kuluttaja voi pyytää laskuttajaa toimittamaan jatkossa kaikki laskut suoraan Kleveriin. Pyyntö tapahtuu helposti suoraan sovelluksen kautta. Laskujen maksaminen Kleverillä on luonnollisesti yhtä turvallista, kuin verkkopankissa.
Klever julkaistiin syksyllä 2017, ja tähän mennessä sen on ladannut yli 35 000 kuluttajaa. Käyttäjät ovat olleet jo nyt tyytyväisiä sovellukseen, mutta työstämme parhaillaan uusia palveluita yhdessä partnereidemme kanssa parantaaksemme palvelua sekä kuluttajille että yrityksille. Uudet palvelut ja ominaisuudet lanseerataan loppuvuodesta 2018. m-Lasku – helpompi, nopeampi ja läpinäkyvämpi vaihtoehto e-laskulle
Tiimimme työstää parhaillaan laajaa palveluintegraatiota yhdessä lukuisten partnereiden kanssa. Olemme jo allekirjoittaneet aiesopimukset yhteistyöstä markkinoiden 5 suurimman laskujen välittäjän kanssa. Julkaisemme loppuvuodesta 2018 uuden mobiililaskupalvelun, m-Laskun, joka tulee merkittävästi helpottamaan laskuttavien yritysten ja laskunvälittäjien toimintaa ja automatisoimaan Klever-sovelluksen nykyisiä toimintoja. Julkaisu tehdään yhteistyössä Pohjoismaiden suurimpien laskunvälittäjien kanssa.
Jatkossa m-lasku on integroituna laskunvälittäjien palveluvalikoimiin yhtenä laskutuskanavana paperilaskun, e-laskun ja sähköpostilaskun rinnalla. Näiden vaihtoehtojen joukossa m-Lasku positioidaan laskuttajalle ja laskunvälittäjälle edullisimmaksi laskutuskanavaksi. Se on samoin laskuttajalle nopein tapa kotiuttaa rahat lähetetyistä laskuista mm. Kleverin uusien laskujen maksutapojen ansiosta. Laskuttava yritys säästää laskun toimituskustannusten lisäksi myös asiakaspalvelussa, johon kuluttajan ei tarvitse enää soitella kadonneiden laskujen perässä.
m-lasku on lisäksi läpinäkyvä laskutuskeino; järjestelmä kertoo laskuttajalle, koska lasku on toimitettu kuluttajalle, koska se on avattu ja koska se on maksettu. Sovellus muistuttaa kuluttajaa lähestyvästä ja ylittyneestä eräpäivästä, ja nopeuttaa siten yritysten kassavirtaa vähentäen myöhästyneitä maksuja. Turhia maksumuistutuksia ei m-Laskun kanssa lähetetä, sillä viivettä maksamisen, maksusta tiedon saamisen ja maksumuistutuksen lähtemisen välillä ei enää ole.
Nykyinen tehoton laskutusprosessi syö viikko- ja kuukausilaskutuksiin pohjautuvilta tuotteilta tai palveluilta niin merkittävän osan katteesta, että lyhyttä laskutusväliä ei ole kannattavaa ottaa käyttöön. Tämä ongelma on olemassa erityisesti yrityksillä, joiden asiakkaista suurin osa maksaa edelleen laskunsa paperilaskulta. m-lasku on niin edullinen ja tehokas laskutustapa, että se tulee mahdollistamaan yrityksille uusien edullisten ja matalakatteisten kuukausi- tai viikkolaskutukseen perustuvien tuotteiden lanseeraamisen.
Kuluttajalle m-Laskun lanseeraus tulee helpottamaan entisestään laskutustavan muutosta mobiililaskuksi. m-laskun julkaisun myötä Klever-sovelluksessa voi yhdellä klikkauksella määrittää laskutustavan jatkossa mobiililaskuksi, ja muutos astuu voimaan välittömästi. Tämä on mahdollista Kleverin yhteistyökumppanuuksien ja integraatioiden kautta, joiden avulla katamme jo valtaosan pohjoismaisesta laskutusmarkkinasta. m-Platform tuo mullistavia maksutapoja kuluttajalle
Toinen loppuvuodesta 2018 julkaistava palvelumme, m-Platform mullistaa kuluttajalle tarjottavat laskujen maksutavat. m-Platformin avulla rahoittajat ja pankit voivat tarjota rahoitusta saapuneen laskun maksamiseen, helposti ja vaivatta samassa mobiilisovelluksessa, missä kuluttaja on jo tarkastelemassa saapuneita laskujaan. Palvelun julkaisu tullaan tekemään yhdessä Pohjoismaiden suurimpien pankkien kanssa. Julkaisemme yhteistyökumppanimme syksyllä 2018.
Kuluttaja voi valita laskun maksamiseen monia Kleverin palveluun tuotavia ominaisuuksia, jotka on suunniteltu ja toteutettu yhteistyökumppaneidemme kanssa: Voit siirtää laskun eräpäivää, pilkkoa laskun useampaan osaan tai hyödyntää luottolimiittiä laskuille. Käytännössä m-Platform tulee siis esimerkiksi mahdollistamaan laskujen maksamisen osamaksulla, vaikka laskuttava yritys ei osamaksua tarjoaisikaan. Laskuttaja saa maksun ajallaan, ja partnerimme rahoittavat maksuajan kuluttajalle.
Uuden PSD2 maksupalveludirektiivin vapauttaessa pankkien omistamaa maksutilidataa yritysten käyttöön (2019), kuluttajalle tarjottava korko voidaan dynaamisesti muodostaa hänen oman riskiprofiiliinsa mukaiseksi – profiili perustuu käyttäjän maksukäyttäytymisestä kerättäviin tietoihin. Rahoittajat pystyvät tällöin kontrolloimaan luottoon liittyvää riskiä tehokkaasti ja tarjoamaan kohtuullisempaa, kunkin kuluttajan riskiprofiiliin suhteutettua korkoa.
m-Platformin avulla rahoittajat pääsevät lähelle kuluttajaa, tarjoamaan uudenlaisia palveluita juuri oikealla hetkellä helpolla ja yksinkertaisella tavalla, ja siten hankkimaan uusia asiakkaita ja kasvattamaan myyntiään. Visio
Visiomme on olla halutuin kuluttajien mobiililaskujen ja -maksujen alusta Euroopassa.
Strategiamme on aloittaa liiketoiminta Pohjoismaista, jossa olemmekin jo ottaneet ja ottamassa edelleen entistä vahvempaa jalansijaa. Pohjoismaissa (2018-2020) pääsemme testaamaan palvelumme ja varmistamaan liiketoimintamallimme toimivuuden. Tämän jälkeen tavoitteemme on skaalata Kleverin liiketoiminta kattamaan koko Eurooppa monistamalla partnermalliamme uusille markkina-alueille, aloittaen laajentamisen kuitenkin aikaisintaan vuonna 2020.
Liiketoiminta- & markkinatilanteemme Kleverin ajoitus on herkullinen
Yrityksen menestys on aina monen tekijän summa, ja ajoitus on näistä tekijöistä yksi tärkeimmistä. Kleverillä ajoitus on suorastaan herkullinen.
Finanssiala on ollut digitalisaation aiheuttamassa myllerryksessä jo jonkin aikaa, mutta potentiaalia on yhä vapaana ja tilaa hyville tekijöille riittää. Pankit itse eivät ole halunneet ottaa tässä myllerryksessä vetovastuuta, vaan tekevät mieluummin yhteistyötä ketterien ja asiansa osaavien startup-yritysten kanssa.
Erityisen herkulliseksi ajoituksen tekee kuitenkin uusi maksupalveludirektiivi PSD2, joka astuu voimaan 2019, ja avaa pankkien omistamaa dataa teknisen rajapinnan kautta kolmansille osapuolille. Tämä tulee entisestään myllertämään finanssiteknologia-alaa. Uusi direktiivi avaa toimiluvan saaneille tai rekisteröidyille kolmansille osapuolille rajoitetun pääsyn pankkien ylläpitämille maksutileille.
Klever on yrityksenä lainsäädännön uudistukseen nähden erittäin hyvässä vaiheessa. Tulemme hyödyntämään uutta dataa erityisesti m-Platformin henkilökohtaisessa luottoluokituksessa ja dynaamisessa koron hinnoittelussa. Uuden datan avulla tulemme mullistamaan laskunrahoituspalvelut.
Lisäksi ajoituksemme osuu juuri oikeaan hetkeen myös laskunvälittäjien suhteen. Laskunvälittäjät ovat olleet vuosikausia tyytymättömiä omiin laskutuskanaviinsa. He ovat olleet pitkään jumissa valikoimansa kanssa, jossa kaikki laskutuskanavat ovat tehottomia ja kalliita. Klever on ensimmäinen hyvin skaalatuva mobiililaskukanava kuluttajille. Kleverin ratkaisusta kuullessaan käytännössä lähes jokainen suuri laskunvälittäjä on ollut kiinnostunut yhteistyöstä ja integroimaan m-Laskun omiin kanaviinsa. Tämä mahdollistaa sen, että Kleverillä on jo julkaisuhetkellä merkittävän suuri kattavuus laskutuskanavissa. Skaalautuvuus ja partnerit kasvun avaimina - m-Laskun potentiaalinen peitto partneruuksien kautta on jo julkaisuhetkellä arviolta n. 60% Pohjoismaissa
Markkinan koko on valtava. Euroopassa lähetetään vuosittain 18 miljardia kuluttajalaskua. Jo yhden prosentin markkinaosuus tarkoittaisi, että kauttamme kulkisi 180 miljoonaa laskua vuosittain.
Kleverin liiketoimintaa kasvatetaan partnereiden kautta, mikä tekee Kleverin liiketoimintamallista 100% skaalatuvan. Tarjoamme alustan alan toimijoille, jotta voimme jokainen keskittyä tekemään sitä, minkä osaamme parhaiten.
Riittävän suuri kattavuus on Kleverin kaltaisen kuluttajapalvelun menestymisen kannalta oleellista. On tärkeää, että kuluttaja pystyy konvertoimaan kaikki haluamansa laskut m-Laskuiksi heti niin halutessaan. Osittainen kattavuus saisi kuluttajan edelleen haromaan hiuksiaan turhautumisesta, etsiessään laskuja eri paikoista. Juuri tästä syystä yksittäisen laskunvälittäjän tai pankin ei kannatakaan luoda m-Lasku palvelua itse – kattavuus jäisi tällöin vajaaksi kuluttajan näkökulmasta.
Klever on pitkällä sopimusneuvotteluissaan Pohjoismaiden suurimpien laskunvälittäjien kanssa, ja jo nykyisten valmisteilla olevien sopimusten kautta katamme yli 60% kaikista laskunvälityspalveluiden kautta välitettävistä kuluttajalaskuista. Jatkamme neuvotteluita edelleen ja m-Laskun julkaisuhetkellä loppuvuodesta 2018 pyrimme kattavuuden edelleen kasvavan. Hybridi liiketoimintamalli – Klever helpottaa laskuttajan, laskunvälittäjän sekä kuluttajan toimintaa
Palvelumalliamme voisi kuvata ”laskutuksen Uberiksi” – emme pyri itse rahoittajaksi tai laskunvälittäjäksi, vaan tarjoamme olemassa oleville toimijoille alustan, jonka avulla he voivat tehostaa omaa toimintaansa ja toimia kuluttajaystävällisemmin.
Kutsumme liiketoimintamalliamme hybridiksi, ja parhaiten sitä kuvaa sanahirviö B2B2B2C – palvelemme siis jokaista osapuolta läpi koko laskutusketjun. Tämä tuo varmuutta omaan kasvuennusteeseemme ja eri toimijoiden omat intressit tukevat kasvuamme hyvin eri suunnista – Klever on hyödyksi kaikille laskutusketjun osapuolille. Hybridimallimme ansiosta pystymme muun muassa tarjoamaan m-Lasku -kampanjoihin työkaluja suoraan laskuttaville yrityksille, sillä tiedämme tarvittavien laskunvälittäjien integraatioiden olevan jo olemassa. Katso tarkempi kuvaus toimintamallimme hyödyistä eri laskutusketjun osapuolille liitemateriaalien virallisesta yritysesittelystämme.
Kassavirtamme syntyy kahta eri reittiä. m-Lasku perustuu transaktiopohjaiseen liiketoimintamalliin, jolloin Klever saa jokaisesta sen kautta toimitetusta ja maksetusta laskusta kiinteän hinnan (x-senttiä per lasku). m-Platformissa meille maksetaan alustan kautta syntyvistä rahoitustransaktioista: rahoittajan transaktiovolyymeistä riippuvaan kuukausimaksuun, käyttäjäkohtaiseen uuden asiakkaan hankinnasta perittävään veloitukseen, laskun toimitusmaksun sekä maksun m-Platformin käytöstä. Itse sovellus on kuluttajalle ilmainen. Liikevaihtoennusteemme löytyy liitteistä. Kilpailutilanne
Kleverin kilpailukentässä on muutamia muita mobiililaskupalveluita sekä toisaalta pankkien omat mobiilipankkisovellukset, vaikka ne eroavatkin ratkaisevasti Kleverin ydintoiminnoista. Laskutuskanavista e-lasku voidaan nähdä lähimpänä kilpailijana m-Laskulle. m-Platform sen sijaan on uniikki ratkaisu. Vertailu eri laskutuskanavien ominaisuuksista ja hinnoista löytyy yritysesittelystämme (liite).
Nykyään jokaisella pankilla on oma mobiilipankkisovellus, jolla kuluttaja voi mm. tarkastella tilitietojaan, maksaa laskuja ja vahvistaa e-laskuja. Kleveriin verrattuna laskujen maksaminen on kuitenkin hankalampaa ja e-laskun peitto on heikko (27%* / Suomi). Paperilaskun (65%) ja sähköpostilaskun (7%) maksaminen mobiilipankilla on varsin vaivalloista, sillä se vaatii pelaamista viivakoodien tai tili- ja viitenumeroiden kanssa. Suomi on silti Euroopan kärkimaita sähköisen laskutuksen puolella, Euroopassa tilanne on vieläkin heikompi ja vain n. 20% kuluttajalaskuista toimitetaan sähköisissä kanavissa.
Mobiililaskupalveluita tarjoavat Euroopassa muutamat kilpailijat: Roger Tanskassa, Payr & mInvoice Norjassa, Billhop & Kivra Ruotsissa sekä Netposti ja Laskuni.fi Suomessa. m-Laskut ja laskun maksamiseen tarjottavat rahoituspalvelut yhdistävä m-Platform on uniikki. Tiedossamme ei ole ketään kilpailijaa, joka yhdistäisi laskun rahoituspalvelut suoraan laskun saajaan, mobiilisti.
Uskomme ja odotamme varsinaisen kilpailun alkavan, kun uusi maksupalveludirektiivi PSD2 tulee voimaan vuonna 2019, joka avaa pankkien datarajapinnat kolmansille osapuolille. Olemme siihen valmiit ja sen ajoitus on Kleverille täydellinen.
Kleverin kilpailuvaltit
Kuluttajien tehokas konvertointi m-Laskun pariin on menestyksemme kulmakivi. Tämän vuoksi kuluttaja on ollut kaiken suunnittelu- ja kehitystyömme keskiössä. Vastaamme kuluttajan tarpeisiin ja tuomme laskujen maksamisen tähän päivään - Klever on kuluttajalle helpoin ja mukavin tapa maksaa laskuja. Paperilaskut digilaskuksi muuntava Optical Character Recognition (OCR) –teknologia tarjoaa kaikessa helppoudessaan myös WOW-efektin sovelluksen käyttäjälle.
Kuluttajan lisäksi ratkaisemme kuitenkin koko laskutusalan toimijoiden ongelmia. Hybridistä liiketoimintamallistamme löytyy kilpailuvaltit laskunvälittäjille, laskuttavalle yritykselle sekä kuluttajalle. Yhdessä nämä valtit tukevat kokonaisvaltaisesti Kleveriä kilpailukentässä.
Laskunvälittäjät pitävät Kleveristä, koska
Klever on ensimmäinen skaalautuva mobiilikanava kuluttajalaskujen toimittamiseen He säästävät resursseja erityisesti paperilaskujen toimitusprosessiin verrattuna He saavat käyttöönsä valmiin mobiililaskualustan (ei tarvetta omalle tuotekehitykselle) ja sitä kautta paremman asiakasuskollisuuden ja tuottavuuden 
Kuluttajia laskuttavat yritykset pitävät Kleveristä, koska he saavuttavat *
25% nopeamman kassavirran 65% säästöt laskun toimituksesta 10% säästöt asiakaspalvelusta 
Kuluttajat pitävät Kleveristä, koska
Kleverillä maksaminen on niin vaivatonta (m-Lasku) Kleverin kautta saa käyttöönsä täysin uusia maksutapoja (m-Platform) Klever auttaa ymmärtämään omaa taloutta paremmin 
Tiimimme on osaava ja motivoitunut. Johtoryhmästämme löytyy osaamista ja kokemusta startupien perustamisesta, kasvattamisesta ja exitin tekemisestä, yrittämisestä, rahoitusalasta ja johtotehtävistä yhteenlaskettuna yli 60 työvuoden verran. Tiedämme mitä kasvun saavuttaminen vaatii, olemme laatineet siihen tarkan suunnitelman ja sen toteutus on jo hyvässä vauhdissa.
Toimialamme on kiinnostava, sillä markkinan koko on valtava, ja siellä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Klever on juuri sopivassa vaiheessa myös pitäen silmällä 2019 uutta PSD2 -maksupalveludirektiiviä, joka tulee vapauttamaan pankkien omistamaa dataa yritysten käyttöön.
Strategiamme kasvattaa liiketoimintaamme partnereiden kautta tekee Kleveristä täysin skaalautuvan liiketoiminnan. Käytännössä kaikki suurimmat laskunvälittäjät ovat jo ilmoittaneet halunsa tehdä yhteistyötä Kleverin kanssa ja lisäämään m-Laskun uudeksi laskutuskanavakseen, ja kehitämme palvelua yhdessä heidän kanssaan. Laskunvälittäjien lisäksi julkaisemme uusia rahoitus- ja pankkipartnereita loppuvuodesta 2018.
Hybridmuotoinen iliiketoimintamallimme vahvistaa Kleverin asemaa markkinoilla ja antaa useita eri tukijalkoja kasvullemme. Kaikki toimijat läpi laskutusketjun hyötyvät Kleveristä ja heillä on lukuisia erinomaisia syitä ottaa Klever käyttöön. Samalla hybridimalli tuo useita eri reittejä kassavirtaa Kleverille, eikä menestyksemme ole siten vain yhden tuotteen tai liiketoimintamallin varassa. Toimimalla suoraan yhteistyössä kaikkien eri laskutusketjun osapuolten kanssa, pystymme myös tukemaan jokaista osapuolta auttamaan meitä konverssiossa erityisesti paperilta mobiiliin. Tarjoamme laskuttaville yrityksille työkaluja m-Lasku -kampanjoihin – auttamalla yrityksiä markkinoinnissa autamme myös itseämme.
Tuotekehityksessä pidämme kuluttajan keskiössä, sillä lopulta koko liiketoimintamme menestys kulminoituu kuluttajien kiinnostukseen ottaa Klever käyttöön. Olemme jo todistaneet kuluttajien kiinnostuksen sovellustamme kohtaan saavuttamalla yli 30 000 latausta vuoden aikana. Konvertoimme asiakkaita muista laskutuskanavista m-Laskun pariin käyttäen Optical Character Recognition teknologiaa, joka kaikessa helppoudessaan tarjoaa wow-efektin sovelluksen käyttäjälle. Kuluttajalle paperilaskusta m-Laskuun siirtyminen on vain kuvan ottamisen ja muutaman klikkauksen päässä.
Lyhyesti summattuna, Klever on erittäin käyttäjäystävällinen palvelu, jonka taustalla on osaava ja motivoitunut tiimi sekä uniikki hybridimuotoinen liiketoimintamalli, josta hyötyvät niin kuluttajat kuin yrityksetkin.
Klever on astumassa markkinalle, joka on perinteisesti ollut suurten toimijoiden, kuten pankkien ja suurten laskunvälitysyritysten hallussa. Tulevat kehitysaskeleemme tulevat todennäköisesti johtamaan siihen, että yrityksestä tehdään toimialan markkinajohtajien toimesta ostotarjouksia lähivuosina. Yrityksen nykyisen aggressiiviseen kasvuun tähtäävän strategian mukaaan emme kuitenkaan itse tavoittele nopeaa exitiä seuraavien 2-3 vuoden aikana.
Tiimimme
Kleverin tiimi ja johtoryhmä koostuu huippuosaajista, joilla on mittava kokemus yritysten perustamisesta, kasvattamisesta ja yrittäjyydestä. Koko tiimiä leimaa hyvä yhteishenki ja positiivinen elämän asenne.
Tiimimme vahvuuksia ovat mm. yli 60 vuoden kokemus johtoryhmissä, finanssialan tuntemus läpikotaisin niin pankkien, fintech- yritysten kuin rahoittajienkin osalta, pitkä historia digitaalisten palveluiden kehityksestä, sekä kyky rakentaa yhteistyökumppanuuksia ja partnerisopimuksia useiden eri toimijoiden välille.
Jeanette Samuelsson
Toimitusjohtaja (Founder, CEO)
Jeanette on työteliäs yrittäjäluonne, jolla ei koskaan lopu hermokontrolli edes kovan paineen alla. Hän on finanssialan sarjayrittäjä sekä todellinen team leader. Kokemus rahoitusalalta Fixuran perustajana antaa hänelle hyvän näkemyksen siitä, minne ala on menossa. Jeanette on todella kunnianhimoinen siinä, miten yritystä viedään eteenpäin sekä organisaationa että tuloksellisesti. Johtajana hän on erittäin hyvä ihmisten kanssa. Hänellä on myös kyky houkutella huipputekijöitä ympärilleen sekä motivoida heitä. Hänellä riittää positiivista energiaa jaettavaksi tiimin muille jäsenille. https://fi.linkedin.com/in/jeanettesamuelsson Simon Sandvik
Perustaja, hallituksen puheenjohtaja (Founder)
Simon on Kleverin toinen perustaja, finanssialan sarjayrittäjä (mm. Fixura), sekä innovaattori, joka tietää ja ymmärtää millaisia liiketoimintamalleja finanssialalla on mahdollista kehittää. Simon välittää Kleverillä erityisesti palvelun käyttäjäkokemuksesta ja hän toimii veturina viemässä palveluamme yhä uniikimpaan suuntaan. Simonissa yhdistyy kyky nähdä lähelle ja kauas samanaikaisesti. Hänet voi välillä nähdä hiomassa yksityiskohtia palvelun käyttöliittymän taustalla, mutta seuraavalla hetkellä hän hahmottaa, kuinka koko yrityksen strategiaa on kehitettävä johonkin toiseen suuntaan. https://fi.linkedin.com/in/simon-sandvik-8a879518 Jyrki Juuti
Teknologiajohtaja (Head of Tech)
Jyrki vastaa Kleverin tekniikkatiimin johtamisesta ja tuotekehityksen teknisistä asioista ja yhteistyökumppaneista. Hän on todellinen "get things done" -ihminen, se, joka toteuttaa visiomme.
Jyrki on vetänyt urallaan satoja kehitysprojekteja. Hänen vankka osaaminen, tekemisen rutiini ja loistavat kommunikointitaidot tekevät hänestä loistavan henkilön vetämään kehitystyötämme yhteistyössä korporaatioiden kanssa. Kun Jyrki vie projektia, asiat tapahtuvat suunnitellusti. Jyrki on vetänyt urallaan satoja kehitysprojekteja ja se näkyy erityisesti rutiinitasossa. Koska teemme töitä suurten korporaatioiden kehityksen kanssa yhteistyössä, juuri sitä tehtävässä onnistumiseen vaaditaan. https://fi.linkedin.com/in/jyrki-juuti-1476b86a Jussi Muurikainen
Viestintäjohtaja (Head of PR & Communications)
Jussi on verkostojen ja vuorovaikutuksen ihmemies, joka vastaa Kleverin PR:stä ja viestinnästä. Lisäksi Jussi työskentelee Jyrkin läheisenä työparina yhteistyökumppanuuksissa.
Parhaimmillaan Jussi on luottamuksen ja hyvän ilmapiirin rakentamisessa ympärilleen ja hänellä on erittäin vahvat verkostot niin ohjelmistokehityksen, pankkien kuin rahoittajienkin suuntaan.
Jussilla on pitkä kokemus finanssialalta ja Kleverille hän siirtyi Nordealta, jossa vastasi mm. yhteistyön kehittämisestä Fintech-yritysten suuntaan.
Kleverin lisäksi Jussi toimii myös useiden startuppien ja finanssiteknologiayritysten omistajana (mm. Flashnode), perustajana (Balancion) sekä advisorina (mm. Treamer) https://fi.linkedin.com/in/jussi-muurikainen-31851 Christina Koivula
Operatiivinen johtaja (Head of Operations)
Christina on koko toimiston äitihahmo. Hän, joka tietää kaiken siitä missä itse kukin kaiken kiireen keskellä menemme.
Christina pitää Kleverillä langat käsissään ja huolehtii että käytännön asiat rullaavat ja tapahtuvat ajallaan. Hänen vastuullaan ovat mm. hallinnon käytäntöjemme kehittäminen, raportointi, hallitusmateriaalien valmistelu sekä deadlineista kiinni pitäminen.
Christinalla on vuosien vankka kokemus hallinnollisista tehtävistä eri aloilta, hän hoitaa tehtävänsä aina ilolla ja tilanteen vaatimalla jämäkkyydellä.
submitted by outoandroid to Klever [link] [comments]


2018.03.04 16:11 mondasomaar Oscars gaala 2018 Elää Live Stream In Suomessa

Oscar gaala 2018 Elää Live Stream In Suomessa ~!LIVE-Oscar gaala 2018 Elää Live Stream - Google Sites Palkinnonesittelijät Ehdokkaat Suomessa gaalan esittää suorana lähetyksenä Yle Teema ja Yle Areena sunnuntain 4.3. ja maanantain 5.3. välisenä yönä. 9 tuntia sitten This experience does not include a telecast of the live ceremony so be sure to use it to enhance your viewing experience not replace it Dont miss the 2018 Academy Awards hosted by Jimmy Kimmel live on ABC and corresponding streaming platforms beginning with red carpet coverage at 630 pm ET. How To ... WATCH TV~90. Oscar gaala 2018 Elää Live Stream - Oscar-gaala 2018 on 90. kertaa järjestettävä palkintogaala, jossa Yhdysvaltain elokuva-akatemia jakaa Oscar-palkinnot vuoden 2017 elokuville. Gaala järjestetään Dolby-teatterissa Los Angelesin Hollywoodissa 4. maaliskuuta 2018. Perinteisen ajankohdan sijaan gaala järjestetään maaliskuussa, jotta vältetään päällekkäisyys vuoden 2018 talviolympialaisten kanssa. Gaalan juontaa toista vuotta peräkkäin Jimmy Kimmel. Fantasiadraama The Shape of Water sai eniten ehdokkuuksia 13 ehdokkuudella. Televisiointi Yhdysvalloissa gaalan esittää ja tuottaa televisiokanava ABC. Suomessa gaalan esittää suorana lähetyksenä Yle Teema ja Yle Areena sunnuntain 4.3. ja maanantain 5.3. välisenä yönä. Gaalaa ennen nähtävä punainen matto -osuus alkaa Suomen aikaa klo 1.30 ja itse gaala alkaa klo 3.00. Suomeksi lähetystä kommentoivat toimittaja J.P. Pulkkinen ja elokuva-asiantuntija Anna Möttölä. Suoriin lähetyksiin on saatavissa myös ruotsinkielinen selostus, josta vastaavat Nicke Aldén ja Silja Sahlgren-Fodstad s:ylefi › Yle Teema 2312018 - Oscar-viikonloppuna elokuvia ja juhlavuoden gaala Oscar-gaala juhlallisuuksineen nähdään maaliskuussa 2018 Teemalla suorana lähetyksenä (Lust for Life USA 1956) Elämäkertaelokuva Vincent Van Goghista joka jatkuvasti koki epäonnistumisia loi hienoa taidetta ja myi vain yhden ... The Oscars 2018 90th Academy Awards Oscars 2018 Presenters Include Mahershala Ali, Emma Stone & Viola Davis. 16 Feb 2018. Presenters for the 90th Oscars® telecast will include past Oscar winners and nominees. Oscars Red Carpet 2018 90th Academy Awards See photos from the Oscars 2018 red carpet. View oscar fashion, red carpet dresses and more from the 90th Academy Awards. ... Oscars 2018 Red Carpet Live Stream · Oscars 2017 Red Carpet Best Dressed! Oscars Red Carpet Fashion: Then and Now · Red Carpet Couples 2016: John Legend, Chrissy Teigen… How to Watch The Oscars Livestream 2018 - Oscars 2018 News 90th ... Feb 12, 2018 - Find out how to watch the Oscars 2018 livestream - available online at ABC.com and in the ABC app! Missing: gaala LIVE ONLINE ))Oscar gaala 2018 live Stream Elää online 90. Oscar ... Aiheeseen,,,,Oscar,,,,gaala,,,,2018,,,,live,,,,Stream,,,,liittyvät,,,,haut the,,,,oscars,,,,2017. oscar,,,,ehdokkaat,,,,2018. oscars,,,,2018. oscar,,,,nominees,,,,2018. oscars,,,,2018,,,,live. fi. in 10 hours by livetv2018 (29). $0.00. Pending Payout $0.00; (0.00 SBD, 0.00 SP); in 7 days. Reply 0. Authors get paid when people like you ... Oscars - YouTube Oscars 2018: Nominations Announcement. 1,789,228 views 1 month ago. Tiffany Haddish and Andy Serkis announce this year's nominees. See the complete list of Oscar Nominations 2018 here: Then watch the #Oscars live on Sunday, March 4 on ABC. Show less. Read more ... Oscars 2018 live stream: start time and how to watch online or on TV ... 2 days ago - The 90th annual Academy Awards ceremony airs Sunday, March 4, at 8 pm EST on ABC. Oscar Gaala 2018 Vedonlyönti Katso Ehdokkaat & Vihjeet & Kertoimet Feb 22, 2018 - Mikä on vuoden paras elokuva? Kuka saa parhaan miespääosan oscar palkinnon? Lue kaikki Oscar Gaala 2018 artikkelistamme ja lue vihjeet vedonlyöntiin! Searches related to Oscar-gaala 2018 Live Stream the oscars 2018 the oscars 2017 oscar ballot 2018 oscars winners 89th academy awards winners oscar nominations 2018 academy awards 2018 90th academy awards nominees and winners
submitted by mondasomaar to Oscar2018LiveAA [link] [comments]


2018.02.27 12:37 vastarintaonvapautta Kansallissosialismi - NYT [Pienimuotoinen novelli joka esittelee syyttä halveksitun ja mustamaalatun demokraattisen ja aidosti tasa-arvoisen aatesuuntauksen todelliset tavoitteet]

Törmäsin tämmöseen hienoon tarinaan jossa kuvaillaan tulevaisuuden ihanneyhteiskuntaa. Mielestäni /suomen ja muidenkin tulisi lukea se jotta tietävät millaista yhteiskuntaa kansallismieliset patriootit todellisuudessa yrittävät rakentaa sen sijaan että uskoisivat vasemmistolaisten ja globalistien valheita aatteesta. Kaikki krediitti "NOX":lle tämän kirjoittamisesta.
Osa 1:
Koulujen lähellä metsässä näkyy erilaisia temppuratoja. Sinne on kokoontunut myös Virvatulet-nimisen päiväkerhon lapsia. Päiväkerhossa lähiseudun lapset viettävät noin neljä tuntia päivässä. Kaupungissa ei ole päiväkoteja vaan ainoastaan kerhotoimintaa. Jos lapset tarvitsevat pidempiaikaista hoivaa yhteiskunnalta, lastenhoidon piiritoiminnan naiset hoitavat heitä. Se on myös yksi monista paikoista, jossa naiset suorittavat yhteiskuntapalveluksen velvollisuutena omaa maataan kohtaan. Se vastaa miesten pakollista asevelvollisuutta.
Koulu päättyy ja lapsia ryntää valtavasti ulos. Tytöillä on yllään hameet ja pojilla housut näin kesäaikaan, mutta myös ulkoiluvaatteita näkyy lasten päällä. Joku on onnistunut hyppimään kuralätäkössä matkalla kohti suojatietä. Lapset huomaavat lopulta väistää minua, kepin kanssa kulkevaa vanhempaa naista.
Opettaja huutaa lujaa lasten perään ja tuo juosten jonkun unohtaman takin. Lapset ryhmittyvät suojatien viereen ällistyttävän suoriksi riveiksi. Joku innostuu laulamaan reippaasti ja muut liittyvät mukaan. Liikenteenohjaaja komentaa lapsia olemaan hiljaa heidän ylittäessään suojatietä ja kehottaa heitä väistämään muita kulkijoita. Seuraani liittyy valkoiseen mekkoon pukeutunut nuori nainen, jolla oli sähköavusteisen pyörän takatarakan laatikossa ostoksia. Hänen nimensä on Ella.
Ruokakaupat muistuttavat täällä toreja, ja niistä toimitetaan ruokaa suoraan koteihin. Kasviksia on tarjolla valtavasti, ja kaikki ruoka on pääosin luonnonmukaisesti tuotettua tavallista kotiruokaa. Valkoista vehnää ja sokeria sisältävää teollista valmisruokaa ei juuri näy. Virvoitusjuomat ja makeiset eivät hallitse kaupan hyllyjä, ja ne on valmistettu mahdollisimman luonnonmukaisesti. Löytyypä kaupungista myös ihan perinteisiä ompelimoja ja kotimaisena työnä tehtyjä vaatteita sekä kenkiä. Tavarat aina huonekaluista tekstiileihin on valmistettu kestämään kulutusta.
Ella kertoo, että hänellä on kotona erikokoisia TV-näyttöjä ja mukanaan älypuhelin, kun ihmettelin, myydäänkö niitä kaupungissa lainkaan. Kuulemma älylaitteiden räpläämiseen ei kuluteta liikaa aikaa, sillä valtio kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan ja jokaisella on töitä tehtävänä. Uusinta uutta ovat edistyneet hologramminäytöt. Mitä ihmettä Suomessa oikein tapahtuu? Ovatko hipit valloittaneet maan?
Ellan kolme lasta ovat päiväkerhossa noin neljä tuntia päivässä. Ella kertoo olevansa mausteiden pienviljelijä ja rivitaloalueella on viljelypalstoja. Hänen miehensä Onni on töissä telakalla. Pian lähiöiden takana sijaitsevat maataloustuotannon alueet, joissa ainoa sallittu tuotantotapa on luomutuotanto. Ihmisiä asuu paljon maaseudulla tai maaseutumaisissa kaupungeissa. Ella tekee välillä vapaaehtoistyötä kaupungin juna- ja metroasemilla, joissa törmää muutamiin vaikeissa perheolosuhteissa oleviin nuoriin sekä alkoholisteihin. Ellan ystävätär Freya on koulutukseltaan fyysikko ja hän tekee pidempää päivää etenkin nyt, kun lapset ovat jo vanhempia. Freyan miehen työpaikka on Pohjoismaisessa Liittoumassa maanpuolustuksen parissa.
Kysyn Ellalta, mistä ihmeestä täällä voi ostaa tupakkaa tai alkoholia? En löytänyt niitä isosta ruokakaupasta. Alkoholi- ja tupakkamyynti löytyvät sittenkin kaupan takaosasta, ja sen eteisen täyttävät värikkäät julisteet. Niissä lukee iskulauseita: Liity jo tänään vanhempien herrojen maastoklubiin! Modernia kansantanssia Liekkiö-salissa! Tapanilan radalla ammutaan taas tiistaisin! Tee velvollisuutesi ja ompele villasukat naapurisi ikäihmiselle! Ja niin edelleen.
Kiinnitän huomiotani erityisesti autoteiden ja rakennusten hyvään kuntoon, mutta toisaalta myös ihmisten asiallisuuteen, työteliäisyyteen ja käytännöllisyyteen. Joku auttaa vanhuksen kadun yli ja juttelee tämän kanssa samalla kysellen tämän vointia. En näe kenelläkään muoti- tai merkkivaatteita, vaan katukuva on kuin ripaus modernia hippeilyä, armeijatyyliä ja univormuja sekä rentoa siistiä pukeutumista. Muutamilla naisilla on yllään jonkinlainen moderni versio kansallispuvusta.
Kaupungissa näkyy monenlaista arkkitehtuuria ja vanhoja rakennustyylejä on otettu rohkeasti uusiokäyttöön. Joku on keksinyt rakentaa Rooman Pantheonia muistuttavan kirjaston, jonka ohessa toimii lääkärin vastaanotto. Kaupunkikuvaa hallitsee vehreys, ja jopa muutama kahvila näyttää kasvihuoneelta.
Pyöräkaista päättyy kävelykatuun, mutta vaaleansinipunainen viiva kulkee aivan keskeltä promenadia. Katuun on piirretty lastenvaunujen kuva. Alue on vaunujen ja rattaiden määrään nähden tarpeellinen. Nyt näkyy modernia arkkitehtuuria ja rakennusten koko kasvaa. Lippurivistöt alkavat hallita katuja ja vanhan ostoskeskuksen ja epämääräisen torin vanhaa aluetta hallitsee linnakkeen näköinen rakennelma. Sen muuri on kuin Suomenlinnan vanhaa kivimuuria nurmikoiden keskellä ja valtava teräksinen rakennuskompleksi alueen ydin.
”Isäni vitsaili, että se olisi pitänyt rakentaa pyramidin muotoiseksi ja sai sen jälkeen miltei turpaansa kerholla”, joku sanoo äkkiä vieressäni. ”Hän eli sittemmin Hampurin anarkistien yhteisössä. Kun tukirahat loppuivat, idea autonomisesta vapaakaupungista lakkasi viehättämästä.” Vieressäni olevalla miehellä on siistit vaatteet yllään. Tukka on ajeltu lyhyeksi ja takissa on hihamerkki, joita näkyi myös kaupungin katukuvassa. Hän kertoo työskentelevänsä senaatissa tiedotustehtävissä.
”Mikä tuo suuri linnoitus on?”, kysyn mieheltä tilaisuuden tullen. ”Se on muistomerkki vapauden puolesta taistelleille”, mies vastaa. Vasta nyt älyän katsoa tarkemmin valtavan kokoisia hologrammimaisia valonäyttöjä, jotka on pystytetty linnakkeen sisääntuloteille. Niissä pyörii kuvaa historiallisista tapahtumista. Lopuksi näyttöön jää teksti ”Kansallissosialistinen Suomi 20 vuotta”. Hymyilen hetken, mutta sitten miehen sanat uppoavat tajuntaani koko voimallaan. Muistomerkki vapauden puolesta taistelleille. Kaikki eivät ole enää juhlimassa uuden yhteiskuntajärjestyksen merkkivuotta. Elämä on kulkenut eteenpäin ja uudet sukupolvet elävät nyt modernin kansallisuusaatteen, modernin kansallissosialismin aikaa.
Mies kiirehtii töihin ja minä päätän lähteä etsimään mainoksissa kaupungilla vilahtanutta globalisaatiomuseota. Telakan alue on suurempi kuin osasin arvatakaan ja uudet teollisuusalueet jatkuvat kohti itää. Työntekijöitä näkyy ulkona lounastauolla ja meteli on kova. Näkemäni kaupunkilaiset olivat pääosin valkoisia, mutta lukuisia turisteja osui myös silmiini.
Eläkeläispari tulee vastaani ja neuvoo tien museolle. Lasikaapissa aulan seinää koristaa puoliksi poltettu sateenkaarilippu. Museossa esitellään muun muassa globalisaatio- ja monikulttuurisuuspropagandaa, kuvia anarkisteista ja feministeistä sekä EU-johtajien vanhoja puheita monikulttuurisuuden, sateenkaariaatteen ja Euroopan liittovaltiokehityksen välttämättömyydestä ja väistämättömyydestä. Pyörähtääpä siellä myös entuudestaan tuttu ja vaivaannuttavan nolo video Angela Merkelin nuoruudesta DDR:ssä. Videolla hän tanssii käärmetanssia bikinit päällä yliopistokavereidensa edessä.
Vanhoissa puheissa vaaditaan vihapuheen, kyberturvallisuuden ja globaalien ihmisoikeuksien nimissä toisinajattelun tuomitsemista. Museossa on huone, jossa on niin sanottua ”taidetta” valokuvina tai videoina. Ennestään tuttuja ovat virtsaan upotettu Jeesus sekä kuukautisverellä maalatut pääsiäismunat, mutta siellä on kuvia paljon rankemmastakin kulttuurimarxistisesta ”rappiotaiteesta”. Jatkan matkaani eteenpäin.
Erityisen kiinnostava on huone, jossa pilapiirtäjät ovat piirtäneet vuosien saatossa kuvia globalisteista. Finanssikapitalistien puheet ja kuvaukset heidän toimistaan kansallismielisiä valkoisia vastaan on koottu erilliseksi suureksi näyttelyksi. George Soros, Jacob Rothschild ja muut suursijoittajat edustavat siellä vanhoissa videopätkissä FED:n ja finanssikapitalismin hirmuvallan aikaa. Vähemmistöjen asiaa aggressiivisesti ja mellakoiden ajavien liikkeiden kuten Antifan ja Black Lives Matterin rahoituksesta on koottu erittäin mielenkiintoista tietoa. Kaikki globalisaatiomuseossa esitellyt henkilöt ovat kuolleet ja instituutiot ovat lopettaneet toimintansa jo aikaa sitten.
Kokoan itseäni, jotta voin mennä hautamuistomerkille. Minulla ei ole edes kukkia sinne vietäväksi. Ei ainoatakaan kynttilää tai muistolausetta. Eliitti yritti usuttaa kansalaisia viimeiseen asti toistensa kimppuun, jotta huomio kääntyisi pois heidän omista rikoksistaan. Kiipeän pienen mäen päälle, mistä nimilaattojen rivistö alkaa osana seinämää, jonka yllä kohoaa kaupungin suuntaan suurikokoinen kansallissosialistisen Suomen symboli. Rivistö ei ole onneksi niin pitkä kuin pelkäsin sen olevan.
Nuori poika vieressäni asettaa kynttilän seinän viereen, peruuttaa pari askelta taaksepäin ja tekee hiljaisuuden vallitessa luontevasti roomalaisen tervehdyksen kunnioittaakseen vapaustaistelijoiden muistoa. Edes tuuli ei puhalla ja tuntuu kuin aika pysähtyisi hetkeksi. Ei, tämä ei totisesti ole 30-luvun Saksa, vaan kansallisuusaatteen uutta kukoistuskautta elävä moderni Suomi ja siihen herännyt koko läntinen maailma. Jään penkille muistomerkin viereen, kunnes mereltä puhaltava tuuli on kuivannut kyyneleeni.
Maailma on muuttunut. Siitä ei tullut täydellinen vaan jokaisessa yhteiskunnassa on yhä ongelmansa, jotka on ratkaistava mahdollisimman inhimillisesti mutta määrätietoisesti. Kaikkien niiden keskelläkin uusi yhteiskunta on parempi. Se on löytänyt valkoisten yhteisöllisyyden ja lähimmäisenrakkauden. Ihmiset vaikuttavat itsevarmoilta ja rennoilta. He puhuvat tuntemattomille ja elämä on kaikin tavoin turvallisempaa. Miehet voivat puhua suoraan mielipiteensä ilman, että heidän jokaista sanaansa ja elettänsä valvotaan ja ilman että heitä syyllistetään maskuliinisuudesta, sovinismista tai luontaisesta taipumuksesta ottaa valtaa yhteiskunnassa. Naiset voivat olla feminiinisiä ja käytökseltään rakentavia ilman, että heitä kutsutaan tyhmiksi tai tietämättömiksi omasta parhaastaan. Lapset voivat olla lapsia ilman heihin kohdistuvaa seksualisointia ja materialistisen elämäntavan tyrkyttämistä.
Jokaisen oletetaan osaavan käyttäytyä asiallisesti, olipa tämä hetero tai homo, nuori tai vanha, mies tai nainen. Kouluissa ja päiväkerhoissa ei opeteta lapsille pelkkiä vapauksia ja äärettömiä mahdollisuuksia vaan myös velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan. Rahaa ei jaeta vastikkeettomasti kenellekään. Psykologinen sodankäynti, jota käytettiin kanavoimaan erityisesti naisten tyytymättömyys vihaksi vastakkaista sukupuolta ja perinteisiä arvoja kohtaan, on vihdoin loppunut. Muureja ei rakenneta enää luokkien keskelle ja yhteiskunnan sisälle hajottamaan kansallista yhtenäisyyttä vaan ainoastaan valtioiden ulkorajoille suojelemaan kansankokonaisuutta.
Lähden muiden mukana kohti suuria tietokonenäyttöjä ja katoan osaksi kaupungin ihmisvilinää.
Osa 2:
Saan korjatun juhlamekkoni kauppakeskus Ukon tutusta ompelimosta vuorokautta ennen juhlallisuuksia. Ostoskeskuksen Ukko-hologrammi hyppii keskellä aulaa heittäen hauskoja ja kannustavia kommentteja sen kanssa kommunikoiville lapsille ja lapsenmielisille. Pieni poika heittäytyy kauppakeskuksen lattialle huutaen naama punaisena, kun äiti yrittää tarjota hänelle mansikoita raparperijäätelön sijaan. Teini-ikäiset juoksevat ohitseni kohti suosittujen sisäliikuntamuotojen, kuten taistelun ja tanssin saleja treenireput selässään. Kestosuosikki on fyysisesti raskas ja vaativa virtuaalitaistelu, joka on sijoitettu erilaisiin pelimaailmoihin. Vartijat valpastuvat hetkeksi metelistä, mutta he jatkavat pian kierrostaan.
Kyläkaupat, pienet pohjoismaista tuotantoa myyvät kauppaliikkeet ja tehtaanmyymälät menestyvät taas hyvin Pohjolassa, joka toimii taloudessaan mahdollisimman omavaraisesti sekä sisä- ja ulkopolitiikassaan täysin itsenäisesti. Muistan varhaislapsuudestani yhä ajan, jolloin kodinkoneet saattoivat kestää käytössä jopa 30 vuotta. Sitten alkoi globalisaation tuottama kertakäyttökulttuurin ja materianpalvonnan aikakausi, jolloin tavaroiden lisäksi valkoisten yhteisöllisyydestä, perinteistä ja kulttuurista tehtiin halpahintaista rihkamaa. Kulttuurimarxismi saastutti luonnon lisäksi myös ihmisten mielet, ja aivan erityisesti se keskittyi aivopesemään nuoret fyysiseen ja henkiseen rappioon.
Hävittäjien lento jylisyttää taivasta, kun tulen ulos Liittouman virastotalon kahvitilaisuudesta päivää myöhemmin. Sain tapahtumakutsun tänä vuonna Freya Marttilan Pohjoismaisessa Liittoumassa työskentelevän puolison Severin kautta. Muistamme yhä, miten YK, EU ja Nato lähtivät yksissä tuumin liputtamaan kehitysmaamaahanmuuton ja ihmisoikeuksien puolesta, jotta halpatyömarkkinat sekä sionistien ajama Kalergi-suunnitelma juurettomasta, rodullisesti sekoittuneesta ja heikkolahjaisesta Euroopasta saataisiin väkisin toteutettua.
Selkärangattomat ja ahneet poliitikot tiesivät tarkalleen, mitä tekivät isäntiensä käskyttäminä. Bolsevikkien ja kommunistien käsissä oli jo kymmenien miljoonien valkoisten verta, mutta lisää oli sitä verta vielä saatava. Väestöräjähdystä tuettiin YK:n väestöpolitiikalla, ja samaan aikaan kehitysmaiden ihmiset ajettiin keskenään eliitin rahoittamiin verisiin sisällissotiin ”demokratian” nimissä, jotta siirtolaisvirrat kohti teollistuneita maita saataisiin liikkeelle ja valtiot finanssieliitin kuristusotteeseen. Meitä johtivat täysin moraalittomat ihmiset, joille niin luonto kuin ihmisetkin olivat pelkkiä tuotannon työkaluja ja halpatyömarkkinat yksi tapa tuottaa lisää pääomaa, jolla ostaa kaikki instituutiot kumartamaan eliitin käskyjä.
Tuuli saa korkean virastotalon seinää peittävän lippukankaan symboleineen aaltoilemaan. Leveää katua reunustava lippurivistö jatkuu syvälle ydinkeskustaan ohittaen modernia ja vanhempaa arkkitehtuuria sekä puistoja. Ryhmä japanilaisia turisteja jää ottamaan innoissaan valokuvia. Vapaustaistelun muistolinnakkeen katolla seisoo kansallissosialistisen Suomen ja Pohjolan symboli. Tänään alkoivat Vapaustaistelun voiton 20. vuosipäivän juhlallisuudet. Kukkaistutukset, juhlavalaistus ja liput hallitsevat kaupunkia. Esiintymislavoilla on monenlaista tapahtumaa ja taiteilijoita esiintyy kävelykaduilla. Markkinatoreilla myydään maatilojen ja käsityöläisten tuotteita, ja siellä on myös luomutilojen eläimiä lasten iloksi. Juhlia vietetään useassa kaupungissa yhtä aikaa. Yhden suurtapahtuman teemana on viikinkiaika. Lasten paraati kulki jo aamupäivällä läpi kaupungin. Pienimmät osallistujat olivat vasta taaperoikäisiä lapsia eläin- ja fantasia-aiheisissa puvuissaan.
Huomenna, varsinaisena juhlapäivänä, on vuorossa armeijan sotilasparaati. Toreille ei tarvita enää betoniesteitä eikä satoja mellakkapoliiseja suojelemaan kulkueita tai marsseja. Minut autetaan keppini kanssa eläkkeellä olevan kenraalin, Kalle Rissasen vuoden 1969 Volvo 164:ään, joka lähtee mustien autojen letkaan virastotalolta. Päätän tunnustaa minua hiukan nuoremmalle Kallelle viikko sitten tapahtuneen muistinmenetyksen, joita on sattunut muutamia viime vuosina. ”Alan harkita senioriyhteisöön muuttamista. Onhan tässä ikää jo yli 80 vuotta.” Vilkaisen hymyillen ohi vilahtavaa liikennemerkkiä, joka ei ole enää sukupuolineutraali. Osa ihmisistä pysähtyy tervehtimään tai kuvaamaan autoletkaa. Huomiseen sotilasparaatiin odotetaan tulevan yli satatuhatta katsojaa. Lasten oma paraati keräsi jo sekin kadunvarret täyteen väkeä.
Päivän ohjelmaan kuului ennen virallista kahvitilaisuutta tutustuminen historialliseen suurnäyttelyyn kansallissosialismin vaiheista 30-luvun Saksasta nykypäivään. Messualueen ulkopuolella oli näytillä panssarivaunuja, lentokoneita, sotilaspukuja ja aseita. Messupihan lipputangoissa liehuivat harvoin esillä olevat historialliset hakaristiliput. Lapsiperheitä parveili paikalla runsaasti heti aamusta ja moniin kulkuvälineisiin pääsi tutustumaan sisälle asti. Huomenna olisi vielä areenalla viralliset iltajuhlat tänään tuttavapiirissä pidettävien grillijuhlien lisäksi. Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi ei ajeta enää koodaribusseja Afrikkaan, Tuusulan Lotta-museossa eivät soi enää afrikkalaiset rummut eivätkä miehet tanssi enää heinäpellolla mekot yllään. Se oli aikaa, jolloin meitä aivopestiin uskomaan, että biologia, heteroseksuaalisuus, luonnonvalinta ja moraali olivat pelkkää halpaa pintamaalia uuden hajuttoman, mauttoman ja androgyynin ihmislajin maailmassa. Miten sekaisin maailma olikaan ollut silloin!
Vanha Volvo ajaa pienelle niitylle lähelle Severin omakotitaloa hiukan nytkähdellen. Auto alkaa olla yhtä hyvässä vedossa kuin minäkin. Severin kaksi vanhinta poikaa kiiruhtavat paikalle ja tekevät kenraali Rissaselle roomalaisen tervehdyksen ryhdikkäästi yhtä aikaa. Severin vaimo Freya kättelee minua yhdessä kahden nuoremman poikansa kanssa, jotka livahtavat pian omille teilleen. Talon suurella pihalla näen myös perhetuttuni Ellan tyttöineen. Kolmevuotias Nelli juoksee vanhempien lasten perässä kirkuen. Viisivuotias Mirva taas katselee pikkusiskoaan hengästyneenä juoksupyrähdyksen jälkeen ja menee pöytään syömään sinne juuri tuotuja lettuja. Läheisestä kaupunkimetsästä kuuluu ääniä ja arvaan, että Ellan teini-ikäinen poika Okko on siellä kavereineen. Minun ei tarvitse pettyä.
”Parlamentaarikot eivät ole ajaneet tarpeeksi painokkaasti Kiihtelysvaaran alueen harvennushakkuiden lopettamista Aarnikotka-projektissa!” Okko istuu kannolla musta pellavatunika yllään ja vaalea tukka pystyssä sojottaen. Hän on kuitenkin laittanut tunikansa hihaan yläkoululaisten juhlissa käyttämän kansallissosialistisen valtion hihamerkin, vaikkei solmiota ja kauluspaitaa ole. Kukaan ei niitä tosin Okolta odotakaan. Luonnonsuojelu on tärkeämpää kuin koskaan ihmiskunnan historiassa, sillä väestöräjähdys ja teollistuminen ovat tuhonneet planeettaa hirvittävällä tavalla. Tasapainon löytäminen teollisuuden ja luonnon ehtojen välillä ei ole aivan yksinkertainen asia. Kansalaiset on velvoitettu osallistumaan luonnonsuojeluun tai yhteisöllisiin projekteihin. Okon tavoin osa nuorista on kiinnostunut ulkoparlamentaarisesta toiminnasta Vihreä vallankumous -nimisen järjestön riveissä, jonka on todettu valtion senaatissa asti toimivan laillisin keinoin.
”Onneksi hävittäjät lentävät nyt eivätkä lasten päiväuniaikaan”, Ella huokaisee, kun palaan pihalle juhlien keskelle ja taivas jylisee taas. ”Onko Okko yhä metsässä?”, Ella kysyy minulta. ”Pelkään, että jonakin päivänä hän soittaa minulle ja kertoo olevansa Kongossa GreenWar-sademetsäaktivistien kanssa! Toivottavasti armeija pudottaa pojalta pahimmat kierrokset.” Katson Ellaa lempeästi ja tuhahdan rauhoittavasti. ”Okko on fiksu ja päämäärätietoinen poika! Hän on fanaattinen mutta huolellinen kaikessa, mitä tekee, ja olen varma, että hän istuu parlamentissa vielä jonakin päivänä, vaikka minä sitä tuskin olen enää näkemässä.”
Pienemmille lapsille on oma alue pöytineen ja tuoleineen. Elävä musiikki soi suuren pihamaan katoksen alla. Liittouman eteläisen tukikohdan telakka on Ellan miehen Onnin työpaikka, ja myös sieltä on työntekijöitä yksityisissä juhlissa. Ella pääsee livahtamaan Freyan ja miesten luokse juttelemaan, kun hoitopiiri katsoo tyttöjen perään. Minä lupaudun hoitovuoroon puolen tunnin kuluttua. ”Kutsuin sitä jo 90-luvulla uuskolonialismiksi. Globalistit kokeilivat, miten pitkälle voivat mennä, kun kaikki heidän vastustajansa yritettiin murtaa systemaattisesti”, Liittoumassa työskentelevä Pekka toteaa Onnille. Kalle ottaa grillistä lautaselleen ruokaa. Severi keskustelee Vetehinen-projektista, jossa maataloustuotannon kuormitus vesialueisiin voidaan minimoida edelleen ja puhuu metsähakkeen ja muun jätteen tuomisesta polttolaitoksiin uusilla kuljetusmenetelmillä. Sitten puhe kääntyy maanpuolustukseen.
Onnin puhelin välähtää ja hän lukee ääneen tuoreen uutisen kiinni jääneestä huumekauppiaasta, joka paljastui yläasteen entiseksi opettajaksi. Se yllättää jopa kaiken nähneen Kallen. ”Vanha kulttuurimarxisti siellä antamassa lapsille esimerkkiä globaaleista vapauksista!”, Kalle kiihtyy oikein kunnolla aiheesta. ”Sitä porukkaa riittää jokaiseen kaupunkiin ja kortteliin, kun silmä vähänkin välttää. Pitävät pössyttelyiltojaan edelleen Tampereella. Kuulin, että tilan seinältä löytyy nykyään jopa Tarja Halosen kuva. Siinä meillä oli varsinainen ylipäällikkö!” Kalle ottaa taskusta sikarin miesten nauraessa hetken aikaa. Eläkkeellä oleva kenraali on seurueen ainoa tupakoitsija.
”Pohjolaa pakoon muuttaneita entisiä punaisia lähti aikoinaan Saksaan, mutta nyt ne palaavat sieltä mellakoiden keskeltä häntä koipien välissä takaisin. Nyt tänne haluavat jo ranskalaisetkin, mutta pohjoismaista sukujuurta ei monesta ole löytynyt hienoja tarinoita enempää eikä Pohjolan kansalaisuutta saa sepitetyillä tarinoilla. Muuttavat sitten Unkariin, Slovakiaan tai Puolaan. Etelä-Saksa yritetään pelastaa mellakoilta, mutta pohjoisen ghettokaupungit ovat helvetinloukkuja, joista käsin maahanmuuttajien palautuskeskuksia vastustetaan terrori-iskuin. Ei löydy todellista tahtoa hoitaa tilanne, vaikka tolkullisia ja sivistyneitä keinoja olisi ollut estää invaasion luoma islamilaisten ja toisrotuisten valtioiden syntyminen Euroopan sydänmaille. Saksassa kuten muuallakin väärensivät jopa vaalitulokset rahaeliitin vallan varmistamiseksi”, Pekka muistelee menneitä historiallisena päivänä. ”Keski-Eurooppa tulee vielä nousemaan, mutta miten monen ihmisen hengen vetkuttelu on maksanut jo tähän mennessä?”
Freya auttaa juhlapalvelun talkooväkeä kodissaan heti, kun tilaisuus tulee. Hän katselee ruokailevaa Ellaa vakavoituen hetkeksi. ”Tiesitkö, että naisten äänioikeuden kieltämistä suorissa kansanäänestyksissä ehdotettiin 15 vuotta sitten ääripatriarkaattien puolelta? Ehdotus ei koskaan mennyt edes senaattiin asti. Freya istuu puutarhatuolilla syvänvihreässä mekossaan tumma tukka tyylikkäässä lettikampauksessa, jossa on mukana pari kukkaa, kuten monilla muillakin naisilla. ”Olin tuolloin juuri päättänyt pitkän yliopistokoulutuksen. Kiitos feministien vuosikymmeniä jatkuneen aggressiivisen ja provokatiivisen politiikan, he eivät oikeasti ymmärtäneet vaarantavansa toiminnallaan naisten kovalla työllä itselleen taistelemat oikeudet.”
”Ei kai täälläkin puhuta politiikkaa?” Severi tulee Freyan luokse haroen tukkaansa taakse ja halaa vaimoaan hetken lujasti univormu yllään. Ella kiirehtii viemään tytöt päiväunille. Hän ei ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut seuraamaan politiikkaa. Hän on ollut vain tyytyväinen, kun asiat toimivat, ja viiden lapsen nuorena perheenäitinä hän saa valtiolta hyvin tukea. Ellan ei tarvitse suorittaa naisten pakollista sotilaallista kurssia eikä yhteiskuntapalvelusta monilapsisen perheen äitinä. Hän aikoo mahdollisesti suorittaa kummankin vapaaehtoisesti. Ella hakee töitä nuorisotyön parista, kunhan tytöt ovat hiukan vanhempia. Mausteiden viljely yhteispalstalla on ollut Ellalle rentouttavaa harrastustoimintaa, josta hän on saanut hiukan lisätuloja. Myös Nellin ja Mirvan päiväkerho antaa hänelle hengähdystauon pari kertaa viikossa.
Kalle lähtee ostamaan monien tovereidensa karttamaa tupakkaa tehden pienen kävelylenkin leudossa keväisessä illassa. Matkalla tulee vastaan naisten vingate-muodin putiikki, kukka- ja sekatavarakauppa sekä elintarvikekioski. Uimahalli on muutettu kylpyläkäyttöön ja vanha kauppahalli toimii nyt urheilukeskuksena. Kalle on jo kääntymässä hotellilleen, kun hän näkee sekavan oloisen kookkaan miehen tien toisella puolella näyttämässä keskisormeaan ja huutelevan jotain. Kalle jatkaa matkaa kiinnittämättä mieheen huomiota, mutta tämä hoippuu häntä kohti. ”Johan nyt on perkele”, Kalle naurahtaa ja valmistautuu jo hymyillen reippaaseen painimiseen tarkistaen, että ase on hänen ulottuvillaan. Mies nimittäin kaivaa taskujaan epäilyttävästi. Hotellilta paikalle juokseva Markus käskyttää lujasti miestä pysähtymään pidellen käsiasetta. Mies pysähtyy horjahtaen ja hänet kaadetaan. Taskusta löytyy veitsi. Markus laittaa aseensa pois tarpeettomana. ”Totteli juuri oikealla hetkellä”, Markus toteaa Kallelle, kun poliisi tulee paikalle. ”Vaikuttaa enemmän mielenterveystapaukselta.”
Seuraavan päivän sotilasparaati ja iltajuhlat sujuvat suuremmitta ongelmitta ja Freyan perhe palaa normaaliin päiväjärjestykseen. Niko lähtee takaisin armeijaan ja Tobias jatko-opintoihin. Freya menee töihin Liittouman teknilliseen tutkimuskeskukseen. Ella hoitaa vilkkaita pikkutyttöjään ja laittaa vanhemmat lapset kouluun. Kesälomalle perhe lähtee taas tuttuun vuokramökkiin ja Okko aikoo yöpyä läheisessä saaressa kavereineen seuraten samalla luonnonsuojelijoiden uusimpia tempauksia ympäri maailmaa.
Miten nopeasti hysteria ja huuto aikoinaan loppuivatkaan, kun kulttuurimarxistien härski valehteleminen median, ministeriöiden ja poliisin kautta karahti kiville rahavirtojen katketessa ja lobbaajien paljastuessa. Hollywood-tasoinen natsivouhotus ja ”holokaustista” rakennettu bisnestoiminta totalitaristisine pakkokeinoineen avautuivat silloin aivan uudesta näkövinkkelistä, kun sekä puolueetonta tutkimustietoa historiallisista tapahtumista että tietoa eliitin vähemmän jaloista päämääristä saatiin lopultakin suuren yleisön tietoisuuteen. Se oli räjäyttänyt pankin. Kirjaimellisesti. Suursijoittajat yrittivät ottaa itselleen kunnian rakentamansa totalitaristisen järjestelmän romahtamisesta ja he koettivat palata taas takaoven kautta vallankahvaan, kuten he olivat tehneet lukemattomia kertoja historian saatossa.
Ainoa rotu, jota oli kehotettu propagandassa olemaan lisääntymättä ja sekoittumaan muiden rotujen kanssa, oli valkoinen rotu. Näin oli siitäkin huolimatta, että valkoisia oli jo vuonna 2017 vain noin 10 prosenttia maapallon väestöstä. Kehitysmaiden väestö kasvoi nopeasti, ja vaikka rajat suljettiin, heidän määränsä nousi länsimaissa korkean syntyvyyden johdosta aiheuttaen valtavia turvallisuus- ja talouspoliittisia ongelmia. Pohjola antoi valtiomallillaan esimerkin siitä, että valkoisten kansojen ja rotujen oli löydettävä itselleen taistelutahtoa lamaannuksen keskellä eikä vieraiden eturyhmien edustajille tullut antaa minkäänlaista vaikutusmahdollisuutta valtiotasolla. Pohjola toimi aikoinaan ja toimii yhä modernin kansallissosialistisen yhteiskuntajärjestyksen lipunkantajana kansallisuusaatteeseen heräävälle lännelle.
Kotiin palatessani katson ensimmäiseksi tietokoneeltani videon lasten paraatista ja tarkistan, että Aarnikotka-projektissa lahjoituksillani ostettu pieni palsta aarniometsää on edelleen suojeltuna hakkuilta ja sen ekosysteemiä uhkaavilta vieraslajeilta.
Tämän tarinan loppusanat
Kansallissosialismissa naisten ei ole tarpeellista toimia tulenjohdossa tai kantaa vastuuta suurista linjoista. On tärkeää kokea kansallissosialismi ensisijaisesti henkisenä päämääränä. Kaikista tehokkainta taistelu on, kun se koetaan sisäisen ymmärryksen, sisäisen heräämisen kautta.
Naisilla on tärkeitä tehtäviä kansallissosialistisessa yhteiskunnassa. Kaikki ihmisen tekemä toiminta nähdään luonnonlakien kautta ja niitä myötäillen. Miehillä on velvollisuus ottaa ensisijainen vastuu yhteiskunnan johtamisesta ja naisten velvollisuus on tukea heitä tässä. Tämä ei tietenkään sulje pois naisten aktiivista taistelua aatteen nimissä.
Kansallissosialisti ei koe velvollisuutta pakoksi vaan tekee työnsä tietäen, että hän työskentelee aidosti rakentaakseen parempaa yhteiskuntaa. Kumpikin sukupuoli kunnioittaa toista ja kumpaakin tarvitaan pyörittämään yhteiskuntaa. Kansallissosialistit pitävät oman kansansa jäseniä veljinään ja sisarinaan, tovereinaan. Kaikista ei ole toimimaan johtajina ja kestämään kovaa henkistä painetta, uhkailua ja kiristystä. He, jotka sitä parhaiten kestävät, ovat yleensä miehiä.
Kansallissosialismi ei hyväksy naiskiintiöitä, sukupuolten tasapäistämistä, feminismiä eikä heikkoja miehiä valtioiden johtoon. Rahan perään kumartavat ja loputtoman konsensushakuiset ihmiset ovat vaaraksi valtioiden itsemääräämisoikeuden turvaamisessa. Globaali finanssieliitti on tukenut heikkotahtoisten ja ahneiden ihmisten valtapyrkimyksiä tahallisesti tehdäkseen kansallisvaltioista heikkoja. Niiden sisäinen mädätystyö kulttuurimarxistisella propagandalla on edennyt jo sairaalloiseen vaiheeseen, sillä koko valtiojohto noudattaa eliitin käsikirjoitusta globalisaatiosta, jossa tavalliset valkoiset ihmiset ajetaan täydellisesti nurkkaan heidän kotimaissaan. Kaiken normaalin, luonnollisen ja vakiintuneen systemaattinen murskaaminen sekä vapaus ilman vastuuta eivät ole koskaan olleet sivistyneiden yhteiskuntien normaali tapa toimia.
Väestönvaihtoa vastaan on taisteltava suurella rintamalla ympäri länsimaita. Kun yhteiskunnan sielu on vapaa ja sen tulevaisuus näyttää vakaalta ja valoisalta, se voi löytää kadottamansa itsetunnon. Kun oman kansan edun ajaminen nähdään osana ihmisyyttä ja luonnollista toimintaa, olemme oikealla tiellä. Kun yhteiskunnan henkinen tila on parantunut pitkällisen lannistamisen tilasta, yhteisöllisyys voidaan saavuttaa. Ei siksi, että valtio niin määrää vaan sen vuoksi, että haluamme aidosti auttaa omaa kansaamme.
Kansallisuusaate tulee nousemaan ja voittamaan tieltään kaikki sen eteen kasatut esteet. Kaikista luontevin tapa harjoittaa kansallisuusaatetta on tehdä se kansallissosialismin kautta, joka ei tee kompromisseja totuuden kanssa.
”Kansallissosialismi – NYT” -artikkeleiden pohjana ja inspiraationa on Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen poliittinen manifesti. Artikkeleiden tarkoituksena on osoittaa, että Pohjoismaiden kansalaisten etua ajava kansallissosialistinen, moderni, vahva ja kuitenkin moniääninen yhteiskuntamalli on saavutettavista, jos meillä on todellista tahtoa antaa kansallemme ja rodullemme sen ansaitsema arvostus ja huolenpito.
Meillä on myös valtava kapasiteetti kehittää kansaamme ja yhteiskuntaamme eteenpäin sen kaikilla osa-alueilla. Artikkeli on samalla viesti vihollisille siitä, ettemme siirry sivuun ikiaikaisilta asuinsijoiltamme emmekä ryhdy orjiksi omissa maissamme. Radikaali kansallismielinen ja kansallissosialistinen ajattelu nousevat ja ne ovat jo nyt valtavirtaa monissa länsimaissa.
Mikään ei voi pysäyttää aatetta, jonka aika on tullut!
Omana loppunoottina haluaisin todeta että vaikka tuo visio on upea ja saa kyynelen silmänurkkaan, niin se ei ole helppoa saavuttaa ja vaatikin Turnerin Päiväkirjojen kaltaisen kansannousun jotta maailma pelastuisi ja saavutettaisiin yhteiskunta jossa kaikilla on hyvä olla.
submitted by vastarintaonvapautta to Suomi [link] [comments]


2017.12.27 15:00 Giftea Apua pelitietokoneen kanssa?

Kasasin pari kuukautta sitten itse ensimmäisen pelikoneeni. Ensivaikutelmat olivat erittäin hyvät mutta huomasin yhden yhteisen ongelman, tietyissä peleissä fps tippuu jollain alueilla joissa on paljon porukkaa tai paikka on joku laaja alue.
Speksit:
Prosessori: Ryzen 1600
Näytönohjain: Nvidia 1060 6g
Ram: HyperX 8gb 2300hz
Muisti: 1tb hdd + 250gb ssd
Windows 10
60hz monitori
Esimerkkejä pelejä joissa ongelmia:
Destiny 2 - patrol alueet joitka ovat laajoja alueita, ja social alueet joissa paljon pelaajia.
FortniteBR: Kaupungit ja varsinkin aloitushypyn aikana pelajien paljous ilmassa.
Fps dropit ovat yleensä 60:stä jopa 55:teen. Destinyssä olen myös käyttänyt unlokattua fps:ssää ja välillä se pyörii jopa 120 fps mutta mainituilla alueilla saattaa silti tippua alle 60:neen. Olen yrittänyt monia eri asioita kuten tarkistaa että kaikki päivitykset ja ajurit ovat ajan tasalla, säätää useita asetuksia ja etsiä internetistä apua mutta en monien, varmaan kymmenienkään tuntien jälkeen ole löytänyt apua.
Jos joku joka tietää koneista vähän enemmän osaisi auttaa, arvostaisin apua suuresti.
Edit: Olen selvittänyt asiaa sen verran että tämän ei pitäisi olla normaalia koska jotkut joilla on paljon paskempi kone joka on monia vuosia vanhempi pyörittää paljon stabiilimmin.
Edit: Aion kokeilla ramin lissämistä ja katsoa auttaako se mitään. Afterburneria seuratessa huomasin asetuksen nimeltä "pagefile usage" joka oli Destinya pyörittäessa täysilla mutta sen sulkiessa tippui huomattavasti. (16 000:sta 3 800:taan ) en tiedä täysin mitä tuo asetus tarkoittaa joten joku vähän viisaampi voi tuosta päätellä jotain.
Edit: Kokeilin yhden fortnite matchin afterburneria seuratessa. Huomasin että näyttiksen usage oli koko ajan korkea ja fps droppien tapahtuessa se näytti hypäävän täyteen käyttöön. Lämpötila oli semmoista 60 luokkaa. Prossun usage oli kokoajan semmoista 20-30 % luokkaa corelta. Ongelma mahdollisesti tässä? Luin äsken että 100% GPU usage olisi normaalia mutta onko?
Kiitos paljon kaikille auttamisesta, toivotaan että kaikki nämä neuvot auttaisivat viimeinkin :)
submitted by Giftea to Suomi [link] [comments]