Venäjän kieli

Yksikielinen suomi

2020.06.22 11:37 StarrFusion Yksikielinen suomi

Millon Suomesta tulee yksikielinen? Tarkoitan yksikielisyydellä sitä, että Suomesta tulisi maa, jossa on vain yksi virallinen kieli suomi ja valtion tarjoamat palvelut olisivat lähtökohtaisesti suomenkielisiä ja tarjoaisivat vain suomenkielisiä palveluita.
Etuja tästä olisi se, että kun niin kutsuttu "pakkoruotsi" jäisi koulusta pois tai muuttuisi valinnaiseksi kieleksi, niin opiskelumotivaatio nousisi. Virkamiesruotsi jäisi pois, jotta poliisiksi ja muihin virkoihin pääsisi ilman ruotsin opiskelua. Kaikki tiekyltit, ruotsinkieliset tiedotteet valtiolta ja muut ylimääräiset ruotsinkieliset pakolliset menoerät karsittaisiin pois ja tässä säästettäisiin iso tukku rahaa.
Vasta-argumentti suomen yksikielisyydelle on se, että no miten käy ruotsinkielisten mummojen, jotka ovat liian vanhoja opettelemaan uutta kieltä, niin miten he saavat terveyskeskuksista palvelua jos kaikki puhuvat suomea? Tähän ratkaisuksi ehdotan pitkää siirtymä aikaa, esimerksi 10 tai 15 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella suomessa asuvalla on tästä hetkestä lähtien 10 vuotta aikaa opetella suomen kieli. Jos 10 tai 15 vuotta riitä suomenkielen opetteluun, niin sitten se on voi voi ja se on heidän ongelmansa, eihän kukaan meistä suomalaisistakaan voi mennä ruotsin puolelle ja itkeä kun poliisi ei puhu ruotsia.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni ruotsi on jäänne siitä, kun Suomi oli viellä osa Ruotsia. Entä jos meillä olisikin pakkoruotsin sijasta pakkovenäjä kouluissa? Onhan Suomi ollut myös osa Venäjää historiallisesti. Puolustettaisiinko venäjän kieltä yhtä ponnekkaasti? Kuvitelkaa, että meillä olisi venäjän kansallispuolue - vkp, niminen puolue joka aina pääsisi eduskuntaan ja olisi siellä ajamassa vain venäjänkielen asiaa. Minusta koko ajatus on absurdi ja yhtä absurdi on tilanne rkp:n kanssa tälläkin hetkellä.
Siksipä ehdotan, että sen sijaan, että hokisimme "pakkoruotsi alas!!" joka kuulostaa kapinalliselta yläaste -ikäiseltä, niin iskulauseemme onkin Yksikielinen suomi, tai suomea suomeksi tjsp, joka lähestyy asiaa positiiviisuden kautta. Säästetään rahaa, tehdään asioista vähän helpompia ja puhukaamme kaikki yhdessä suomea, vuoteen 2030 mennessä. Sama paasaus ja argumentit koskee myös kaikkia muita vähemmistökieliä jotka ovat epävirallisessa asemassa, venäjää, viroa, arabiaa jne.
   
 
   
Yksikielinen suomi 2030.
submitted by StarrFusion to Suomi [link] [comments]


2018.09.14 10:17 Heppulinen Missä voi opiskella uusia kieliä?

Haluaisin kovasti oppia uuden kolmannen kielen samalla kun käyn töissä, eli lähinnä ilta/vklpkursseilla, niin mietin missä sitä voisi opiskella fyysisesti? Ei siis netissä, tiedän kyllä duolingon ym., fyysinen paikka olisi parempi säännöllisyyden ja tehokkaan oppimisen ja opetuksen kannalta. Pääkaupunkiseudulla siis asun.
Mua kiinnostaisi norjan, portugalin tai venäjän kieli. Kaikista olisi enemmän tai vähemmän hyötyä omassa elämässäni niin motivaatiota on kyllä oppia. Kaksi ensimmäistä toki luokassaan vähän helpompia kun venäjä:D
Niin ja onko se sitten maksullista vai nou, toki olen valmis maksamaan jos tarvitsee, niinkuin kaikessa todennäköisyydessä tarvitseekin, koska en muuten opiskele esimerkiksi amkissa mikä tarjoisi ilmaisen kielikurssin. Yksityisiä/amkkeja/yliopistoja mietin jos on tms.
submitted by Heppulinen to Suomi [link] [comments]


2017.02.04 10:55 kielipaa Venäjän opiskelijoita?

Löytyisikö täältä ihmisiä, jotka opiskelevat aktiivisesti venäjän kieltä? Itse olen opiskellut monta vuotta, ja tuntuu olevan hieman yksinäistä puuhaa siinä mielessä, että venäjä ei vaikuta olevan niin suosittu kieli suomalaisten keskuudessa. Etsin siis suomalaista, joka opiskelee ehkä jo pidempään venäjää, jonka kanssa voisi jakaa tämän harrastuksen jollain lailla. Ehkä voitaisiin opiskella yhdessä tai mennä kielitapaamisiin tai kielimatkalle, mitä ikinä.
Jos tiedät jonkun jota kiinnostaa tällainen tai tiedät paikkoja, joilta voi löytää suomalaisia venäjää opiskelevia kielikavereita, vinkkaa ihmeessä.
Olen ~30, nainen, pk-seudulta, puhun venäjää ehkä B2-tasoisesti.
submitted by kielipaa to Suomi [link] [comments]


2017.02.02 19:53 trua Päivän etymologia: tavara

Tässä sarjassa esitellään jännittävä etymologia. Etymologia on historiallisen kielitieteen alalaji ja tarkoittaa sanojen alkuperän tutkimusta sekä myös yksittäisten sanojen alkuperiä ja historioita.
Edellinen osa on täällä.
Tavara on äänneasunsa ja yleisyytensä puolesta erittäin tavallinen suomen kielen sana. Silti se on lainasana.
Sana tavara tulee suomeen venäjästä: товар (továr). Perimmäinen alkuperä ei kuitenkaan ole slaavilainen vaan turkkilainen! Vertaa esimerkiksi keskiturkin tavar 'omaisuus, vero', nykyturkin davar 'karja', kirgiisin tuwar 'silkkikankaat'. Myös mongolin kielessä (joka ei kuulu turkkilaisiin vaan mongolilaisiin kieliin) on sana tavar 'kauppatavara, omaisuus'.
Henkeäsalpaava mielenkiintoisuus ei toki lopu tähän, vaan samaan settiin saattaa kuulua yllättäen myös sana toveri. Tämäkin on laina venäjästä: товарищ (továrištš). Ilmeisesti jotkut ovat sitä mieltä, että tämän venäjän toveria tarkoittavan sanan alkuperä olisi tuossa samassa turkkilaisessa tavar-sanueessa. Tovarištš olisi siis *tavar 'tavara, omaisuus' + -iš 'ystävä'.
On tosin ilmeisesti myös kilpaileva hypoteesi, jonka mukaan tovarištš-sanan alkuperä olisi tšuvassin (myös turkkilainen kieli) sana tavra 'ympäri' + -iš. Tšuvassin kielessä on näemmä myös verbi tavăr 'kääntyä ympäri; palata; kostaa'. Näin perstuntumalta tämä tuntuisi oikeastaan järkevämmältä kuin yhteys 'tavara'-merkitykseen. Venäjänkielinen Wiktionary antaa hauskasti *tavra 'ympäri' + -iš -sanalle arvellun primäärimerkityksen 'sputnik'. Näin toveri-sanan alkuperäisenä merkityksenä olisi "satelliitti", semmoinen ympärillä pyörivä henkilö 'kanssamatkaaja, seuralainen'.
Toisaalta tietysti näiden nettisanakirjojen kanssa pitää olla vähän varovainen joka suuntaan.

Lähteitä

submitted by trua to Suomi [link] [comments]


2017.01.07 16:20 Korplax Pekka Sutela 2010: Venäjästä ei ole suomen talouden pelastajaksi

Julkaistu: 22.1.2010 2:00
Miltä Suomen talous näyttää kriisin jälkeen?
Venäjästä ei ole Suomen talouden pelastajaksi Vaikka meillä on omakin osamme, vuosisatoja Suomen kohtalo on määräytynyt Tukholman, Berliinin ja Moskovan kolmiossa.
Pohjoismaiden merkitys on edelleen suuri, mutta perinteinen yhteistyö on saavuttanut suunnilleen sen, mikä on kohtuudella saavutettavissa. Baltian maat ovat tulleet mukaan suureen osaan yhteistyöstä, kukin omalla tavallaan. Yhteistyön kieli on pääosin muuttunut ulkopuoliseksi, englanniksi.
Ei näytä siltä, että Itämeren piiristä tulisi oma identiteettinsä, toimijansa tai keskuksensa.
Mikä Berliini on, on myös epäselvää.
Saksojen yhdistymisen piti tehdä maasta enemmän Itämerelle suuntautuneen. Tuskin kukaan on sitä huomannut. Ei ole myöskään uskottavaa, että olisimme matkalla kohti yhdistynyttä Eurooppaa, jossa olisi Ranska, Saksa ja Puola -nimisiä maakuntia. Silti pääosa lainsäädännöstämme tulee Brysselistä ja vähän Strasbourgistakin.
Epäselvyys, joka liittyy Tukholmaan ja Berliiniin, ei kuulu Moskovaan. Sen luonne on selvä ja tulevaisuus tavallista paremmin ennakoitavissa. Moskovan valtakunnan rajat ovat vuosituhannen ajan muuttuneet, mutta maa on pysynyt missä se on nytkin, Suomen ja Kiinan välissä.
Runsas vuosi sitten Moskova hyväksyi virallisen ohjelman taloudellisesta kehityksestä vuoteen 2020 saakka. Se asetti ylväitä tavoitteita. Maasta piti tulla maailman viidenneksi suurin kansantalous ja innovaatioihin perustuva yhteiskunta. Runolliseksi yltyessään pääministeri sanoi, että Venäjän pitäisi olla paras paikka maan päällä ihmisen elää.
Poliittinen järjestelmä, joka tuottaa tuollaisia tavoitteita, ei voi olla tyystin paha. Mutta ohjelma ei ollut realistinen. Tavoitteet olivat saavuttamattomia ja esitetyt keinot vääriä. Talouskriisi veti maton lopullisesti utopian alta.
Suomen tulevaisuus ei löydy siis innovaatioyhteistyöstä Venäjän kanssa. Heidän rahkeensa eivät siihen riitä. Toisaalta mustikatkin on maasta poimittava.
Venäjä on monessa suhteessa normaali maa, sanan tilastollisessa mielessä. Siellä on keskimääräinen tulotaso, keskimääräiset elintasoerot, keskimääräinen poliittinen järjestelmä, riippuvuus luonnonvarojen viennistä, kuten monella muullakin.
Kaksi seikkaa erottaa Venäjän useimmista muista maista. Se on entinen supervalta, ydinasehirmu, joka on hyvässä ja pahassa perinyt Neuvostoliitolta paljon muutakin.
Se on ainoa maa, joka sijaitsee Keski-Euroopassa, Arktikassa, Kauko-Idässä, Keski-Aasiassa ja Kaukasuksella. Silti se on eurooppalainen maa, jonka ihmisoikeuksien ja politiikan vastenmielisetkin piirteet ovat mieto mukaelma 1900-luvun Keski-Euroopasta.
Me olemme unohtaneet liian paljon eurooppalaisuuden historiasta, ja siksi päädymme kuvittelemaan että Venäjä on epätavallinen, outo ja käsittämätön.
Kuitenkin harvat maat ovat helpommin ymmärrettävissä, eikä ole syytä uskoa, että Venäjä olisi 2017 jyrkästi nykyisestä poikkeava naapuri. Ennustettavuus ei tee siitä huonoa naapuria.
Sen sijaan se nostaa niiden käsitysten arvoa, joissa painotetaan vakautta ja ennustettavuutta - myös omissa päätöksissämme.
Berliini, Tukholma ja Moskova ovat tärkeimmät kauppakumppanimme. Kohtalon kolmiolla on edelleen taloudellinen merkityksensä.
Emme pystyneet hyötymään Venäjän viime vuosien talouskasvusta. Se perustui kulutukseen, ja kun olimme kauan köyhiä, olemme huonoja kulutustavaroiden tekijöitä.
Venäjän tulevan kasvun pitää perustua investoinneille, muuten maalle käy huonosti. Koneet, laitteet, rakennukset, tiet, kaukolämpöputket - melkein mikä tahansa - ovat siinä kunnossa. Jos huonosti käy ja konepajammekin siirtyvät kaukomaille, emme pysty hyötymään Venäjän mahdollisesta investointiaallostakaan.
Tilastot liioittelevat Venäjän-kaupan määrää, ja suomalaiset investoinnit Venäjälle ovat vähäisiä. Niiden määrä kasvaa, mutta ei suureksi. Venäläiset investoinnit Suomeen ovat mitättömiä. Niiden määrä pysyy vähäisenä.
Menestystarinoita oli kaksi. Yksi on kauttakulkuliikenne, siis ne parjatut autorekat ja kontit, jotka luultavasti saadaankin karkotettua. Muutaman tien hiljaisuus ostetaan tuhansilla työpaikoilla. Toinen menestystarina on turismi, jota kriisikään ei ole nujertanut. Venäläiset ovat suurin matkailijaryhmä, eikä se tule muuttumaan.
Yksi asia, joka meitä ja naapureita yhdistää, on haave mökistä Saimaan rannalla. Lahti taitaa edelleen olla lähinnä Moskovaa oleva maastohiihtokeskus.
Kanssakäyminen lisääntyy.
Markkina-alueena Venäjä kasvaa nopeammin kuin useimmat muut, mutta ero ei ole dramaattinen ja kykymme viedä on niukka.
Taloudet ja yhteiskunnat eivät integroidu. Venäläisten muutto Suomeen pysyy vähäisenä.
Venäjä on Suomelle kysymys läheisyydestä ja turvallisuudesta, ei taloudesta. Ennustettavuus auttaa. Pääministerit toteavat 2017, että maittemme suhteet ovat paremmat ja kanssakäyminen runsaampaa kuin koskaan ennen.
Vanhemmat lukijat muistavat, että tämän olemme kuulleet aikaisemminkin. Mutta eihän totuus toistamalla muuksi muutu.
Ajattelemme, että Venäjä on epätavallinen, outo ja käsittämätön, vaikka maailman mittakaavassa se on normaali maa.
HS: Venäjästä ei ole Suomen talouden pelastajaksi
Kuinkahan lähelle ennustus osuu?
submitted by Korplax to Suomi [link] [comments]


2016.12.18 10:52 trua Turhaa paskaa

Täällä on usein keskusteluja, joissa STEM-runkkarit huutelevat puskista, että humanistiset oppiaineet ovat turhaa paskaa tai vähintäänkin ajanhukkaa ja epäilyttävää verorahojen käyttöä.
Tässä on luettelo Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan laitoksista ja niiden opettamista tieteenaloista ja koulutusohjelmista. Käykäämme perinpohjainen, sivistynyt ja huolellisesti argumentoitu keskustelu siitä, mitkä seuraavista tieteenaloista ovat turhaa paskaa. Saa suorittaa.
submitted by trua to Suomi [link] [comments]


2013.11.06 10:09 ponimaa It's a LearnFinnish anniversary: "Suomen kieltä on opetettu kouluissa 170 vuotta"

Suomen kieltä on opetettu kouluissa 170 vuotta
Suomen kielestä tuli koulujen oppiaine tasan 170 vuotta sitten.
Marraskuun 6. päivä 1843 senaatti vahvisti Gymnaasi- ja koulujärjestyksen, jossa suomen kielestä tehtiin ala- ja yläalkeiskouluissa sekä lukiossa opetettava aine. Tätä oli ehdotettu eri tahoilla vuodesta 1818 lähtien.
Myös venäjän kieli määrättiin oppiaineeksi 1843.
Venäjää opetettiin 4–8 tuntia joka luokalla, suomen kieltä kaksi ja latinaa 3–10 tuntia viikossa.
Helsingin Sanomat, 6.11.2013
gymnaasi = lukio
järjestys = laki
taho: "Käsky tuli korkealta taholta." = "The order came from a high quarter." "Uudistusta paheksuttiin joillakin tahoilla." = "The reform was frowned upon in some quarters."
submitted by ponimaa to LearnFinnish [link] [comments]